Pennut täyttivät eilen 7 viikkoa. Ne saivat lahjakseen matolääkkeen, pedikyyrin, trimmituokion ja uusia leluja. Ne on nyt myös pentutestattu. Ihan omasta toimestamme, sillä ollaan aika päteviä seuraamaan luonteita. Pennuilla on käynyt paljon ihailijoita ja viihdyttäjiä. Hyvä niin, jotta ehdin paneutua muihin asioihin. Kuten vaikkapa blogin naputteluun.
Pentutouhu on ihan kaikkea muuta kuin valkoisia lampaantaljoja, somisteita pentujen ympärillä tai pelkkää hellittelyä. Hellittelystä tulee aika usein vekkejä naamaan, sillä ruukaavat pussailla terävillä hampaillaan ja niiden voimat kasvavat koko ajan.
Tämä touhu on oikeasti liki jatkuvaa siivoamista, papereiden laatimista, yhteydenottoihin vastailua ja pahoittelen, että ihan just heti vastaa puheluihin tai viesteihin. Myös aikuisista koirista on huolehdittava hyvin, jotteivat kiukuttele laiminlyöntiä. Jollain kohtaa pitää muistaa huolehtia vähän muistakin töistä, omasta perheestä, ystävistä ja etenkin itsestä, jotta jaksaa muistaa huolehtia kaikesta muusta. En muista, milloin viimeksi olen kynsiäni lakannut, sillä tiedän jo ennakkoon, ettei lakka ehdi kuivua ennenkuin taas mennään.
Samaan hengenvetoon voisin kertoa tämän aamun tapahtumat ja tätä tapahtuu joka aamu osimoilleen samoin näinä aikoina.
Herään aina varhain. Pennuille pistän ensimmäisenä nappulat turpoamaan. Itselleni kahvia tippumaan ja sen tippumisen ulkoilutan aikuiset koirat. Kunhan pennut heräävät, heitän ne ulos ja ihastelen jälleen kerran pentulan lattiaa, sillä eivät ole umpioita ollenkaan! Yritän saada isoimmat kasat siivottua ennenkuin pennut ryntäävät takaisin sisään. Tai tänä aamuna niistä ryntäsi vain yksi. Kolme nääs hyppeli vesilammikossa ja yksi yritti hypätä pöydälle kumauttaen päätään vähän väliä kivetylle alustalle, muttei se lannistunut vaan jatkoi iloisena hyppimisharrastustaan. Kolme pennuista olivat lätimärkiä ja kuraisia. Pyydystin lopulta kuitenkin kaikki ihan onnistuneesti sisälle vaikkei kolmikko halunnut lopettaa kuraleikkiään kesken kaiken.
Sisällä kolme pentua tärisi, sillä märässä lätäkössä leikkiminen ei ole kovin fiksua näillä keleillä vaikka mittari näytti jo kuuden aikaan +6. Vein pennut pesuhuoneeseen kuivattelemaan. Nappasin samalla jo kuivuneita alustoja pyykkitelineeltä ennenkuin teline ehtisi taas kerran kaatumaan.
Pennut syövät nykyään muualla kuin pentulassa aamupalansa. Koska aamupalan aikana ehdin siivoamaan pentulasta yön aikana tapahtuneet tarpeilut.
Vaikka olen varovainen pehkuja lavehtiessa pyykkikonetta varten, niin tunsin, että taas meni höskää kynsien alle. Huomasin myöhemmin, että olin samoilla kynsillä ehtinyt jo pyyhkäistä tukkaa silmiltä pois, sillä otsassa ja tukassa oli höskää.
Vihdoinkin pennut olivat aamupalansa nauttineet, mutta ihmettelin, ettei kuppi olekaan tyhjä, kun rallattelevat joulupallojen perässä täyttä vauhtia. No en minäkään nauttisi ateriasta, jos joku on siihen höskännyt.
Huokaisin, kun pentulasta kuului vain haukkumista, painin ja pahvinpalastelun ääniä. Ehtivätkin jo rei´ittää alushousuni ja saada uusia hampaanjälkiä aikaiseksi ihooni.
Jatkoin aamuani kahvia kitaen ja aikuisetkin koirat saivat lopulta ruokansa. Raahauduin lopulta suihkuun, sillä henusin kauttaaltani pennulta (paskalta) ja aamutakin heitin pesukoneeseen, sillä siihenkin oli tarttunut höskää.
Tämän kirjoitin aamuvarhaisella.
Tarina jatkuu: nakkasin pennut jälleen ulos yhdeksän aikaan. Niille oli jäänyt nälkä ja minulta jätesäkki ulos, jota en muistanutkaan, että se säkki jäi pentujen ulottuville.. Kaksi pentua oli ehtinyt kaivautua säkkiin keskeneräisen aamupalan perään. Yksi pennuista juoksi naapurin pihassa. Ja jälleen oli sellainen hektinen hetki. Rauhoitin kyllä pentuja paljon, kun pääsivät kaveriksi imuroimaan. Mutta pennut olivat selkeesti nälkäisiä keskeneräiseksi jääneen aamupalan vuoksi ja pikavauhdilla turvotin nappulat jäähdytellen ne suuhun sopivaksi.
Ja sitten taas ulkoiltiin ja nyt ne jälleen nukkuvat.
Nyt niillä onkin pitkien päiväunien aika ja olen ruukannut ottaa itsekin sen aikana nokoset.
Voin kertoa, että sama touhu alkaa jälleen vähän tuonnempana eli nappulat turpoamaan, pennut ulos, pentujen ruokailu, pennut ulos, pentujen kanssa leikittelyä ja tunnustan, että välillä heitän niitä kananmunakennolla, jotta viihdyttävät itse itseään pahvinpalasteluun nukahtaen. Niiden on hyvä olla hereillä myös ihan itsekseen eikä aina ihmisen seurassa.
Ihanaa sunnuntaita, nauttikaa toisistanne 💖
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti