Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Pennut viikon ikään ja hauskaa Vappua!

Viikko on vierähtänyt rauhallisissa merkeissä pentulaatikossa. Tuvan muu väki onkin ollut aktiivisempaa ja hyvä niin, sillä siten se tasapaino härdellissä säilyy. Pennut ovat napakoita, tyytyväisiä, syövät, nukkuvat ja kasvavat. Emä hoitaa niitä hyvin, syö paljon ja nauttii pienistä ulkoilutuokioista pihalla sekä seurustelee jo muittenkin akkojen kanssa supsatellen niille pentulaatikon pienistä ihmeistä. Akkakvartetilla mennee vielä ainakin kolme-neljä viikkoa ennenkuin emä (ja minä!) antaa luvan tutustua pentuihin oikeasti, joten saavat vielä tovin aikaa tyytyä äänten, tuoksujen ja supsattelujen tuomiin mielikuviin. Sökö ja Jokeri ovat niistä kovin kiinnostuneita, mutta jo maltillisemmat ReetiMummo ja HerttaIsoMummo eivät ole ihan niin innokkaasti pentulan puolelle menollaan. Kuvailuja pitkin viikkoa ja pääosassa ovat tietysti pennut enkä joka kuvaan ole puhdasta alustaa vaihtanut








Pennun kehitys syntymästä aikuiseksi koiraksi vie aikaa ja se on hyvä tietää jo ennen pennun hankkimista, sillä kasvaminen aikuiseksi ei ole aina helppoa. Ensimmäiset kaksi viikkoa koiranpennut ovat täysin riippuvainen emästään ja emä puolestaan meistä. Emän hyvinvointi onkin meidän tupamme ykkösasiana, jotta se jaksaa imettää ja huolehtia täydellisesti pennuistaan. Rundi on rauhallinen emäkoira. Se huolehtii kertakaikkisen täydellisistä pennuistaan taitavasti ja oma hommani onkin vain alustojen vaihtamista, emän kanssa supsattelua sekä tietysti pentujen ihailua, hypistelenkin!





Koiranpentu on syntyessään ns. keskonen. Alle kahden viikon ikäinen koiranpentu ei pysty tekemään tarpeitaan ilman emän apua eikä sen korvat tai silmät ole auki. Se liikkuu ryömien nisälle tuoksun houkuttelemana, mutta se tuntee kylmän tai kivun. Jos se ei löydä nisää tarpeeksi nopeasti, niin se ilmoittaa nopeasti kiljahdellen emälle tyytymättömyytensä. Kahden ikäviikon jälkeen pentu alkaa huomioimaan ympäristöään enemmän, sillä sen kuulo- ja näköaisti sekä liikkeet alkavat kehittyä nopeasti ja vauhti pentulaatikossa sekä pian sen ulkopuolella alkaa kiihtymään karjahteluin säestettyyn pentupainiin asti. Kunnon härdelliä onkin tuonnempana odotettavissa ja vaikka kehitys on tulevina viikkoina nopeaa, niin pennun kasvaminen aikuiseksi vie aikaa. Pennut saavat täällä kasvattikodissa elämälleen hyvät alkueväät ja myöhemmin uudet omistajat jatkavat pennun oikeaa ohjaamista aikuisuuteen. Mutkamäkiä tulee olemaan luvassa, sillä jokaisen nisäkkään kehitykseen kuuluu terävät sekä tarttuvat maitohampaat, uhma- ja murrosiät eikä mikään kasva kunnolla, jollei ohjaamiseen paneudu. Kaikenlaiset taimet tarvitsevat kunnon kasvualustan, huolenpitoa ja tukikeppejä, niin myös koiranpennut


Kevät on kelien puolesta yhä keikkuen edennyt ja takaraivossani vähän väliä vilahtaa "Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää, katsokaa, sulaa maa, puut jo silmut saa..." Keskiviikkoiltana kotiinpalatessani satoi lunta, joten monta kertaa on tälle keväälle ehditty nähdä lumien sulamista. Näkyi hanhiauratkin kurvaavan etelään päin... Olin tuomaroimassa keskiviikkona Mäntsälän Riihenmäen koulun yrittäjyysluokan järjestämää rentotunnelmaista match showta, johon osallistui reilut 100 koiraa. Pidin tuulitakkini alla toppatakkia eikä minua palellut, mutta Bis-kehän aikaan yleisöä ei runsaasti enää paikalla ollut

Kiitos Nea kuvasta ja lämpimät terveiset Sakulle sekä hänen luokkakavereilleen - hyvät järjestelyt!


Hauskaa Vappua kaikille!


Me vietämme Vappua laatikon sisältöä ihaillen, herkutellen ja ulkoillen




sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Luustotulosta ja K-pentue on syntynyt!

Ensin uutiset terveysrintamalta. Suomen Kennelliitto lausui jo perjantaina Raappavuoren Illuusion torstaina kuvatut lonkat A/A sekä kyynärät 0/0. Hienoa sarjaa ja nyt on 6/8 terveystarkastettu, iso kiitos ihan kaikille kasvateillemme!

Rundi noudatti hienosti ohjeitani loppuun asti. Se pakkasi perjantaiaamuna pehkunsa olohuoneesta ja siirtyi pentulaatikkoon. Sieltä se ei hievahtanutkaan koko päivänä kuin pikatarpeille ja niin näki kolme urosta ja viisi narttua päivänvalon perjantai-iltapäivästä lähtein myöhään yöhön. Tai no lamppujen valoa se oikeasti oli, mutta silleen runollisesti kuulostaa päivänvalo paremmalta. Synnytys sujui normaalisti ja oma roolini oli olla jälleen vain sivustaseuraajana. Pentujen painot olivat 300 - 330 grammaa ja jokainen oli virkeä sekä napakka samantein plumpsahtaessaan maailmaan. Hienoja pentuja ja taitava emä eikä tähän mennessä ole tarvinnut kuin huolehtia alustojen vaihtamisesta, emän tarvehädistä ja ruuasta. Pennut imevät hyvin, nukkuvat tyytyväisinä ja ovat täydellisiä pikkuihmeitä, Rundi syö, käy pikaulkoiluilla ja nauttii jälkikasvustaan - tuvassa on täydellinen rauha!





Ihanaa huhtikuun loppua - tuvassa on tuoksut monenlaiset ja ulkoillessa räntäsade virkistää, mutta tunnelma on tärkeintä!

Kiitos Saija - kuovien, kurkien ja hanhien äänet tunnistin ja melkoinen haikarakin käväisi :)

Koiran synnytys ei tosiaan tapahdu, että "plomps" vaan sitä plompsahtelua kestää useita tunteja. Yksin avautumisvaihe on pitkä ja malttia tarvitaan. Vaikka roolini oli vain sivustaseuraaja, seurustelija ja siivoaja, niin totean, että henkistä hommaa tämä kuitenkin on. Nyt on jännitys ja vähäinen väsymys osimoilleen kuitatut. Viime yön nukuin kuin tukki kertaakaan heräämättä ja olen jo ehtinyt reippailemaankin raittiissa ulkokelissä. Aurino pilkahtelee tätä kirjoittaessa, mutta en lähde enää sitä jahtaamaan. Joskohan iltapäivän lenkki olisi tämän aamuista sateettomampi.

Pistän koiran synnytyksen kulun tähän ja se on kopioitu sivuilta: Sympaatti, Itsenäiset Eläinklinikat

Koiran synnytys
Koiran tiineys kestää astutuksesta laskettuna 58-72 vuorokautta. Mikäli nartun progesteronitaso on tutkittu ennen astutusta, voidaan tiineyden kesto laskea tarkemminkin: progesteronitason noususta eli LH-piikistä laskettuna tiineys kestää 64-66 vuorokautta. Nartun ruumiinlämpö laskee tyypillisesti alle 37 asteeseen noin vuorokautta ennen synnytyksen alkua. Kaikilla nartuilla lämmönlaskua ei kuitenkaan havaita.
Synnytyksen ensimmäinen vaihe eli avautumisvaihe alkaa yleensä vuorokauden sisällä ruumiinlämmön laskusta. Avautumisvaihe kestää muutamasta tunnista noin vuorokauteen. Avautumisvaiheessa narttu muuttuu levottomaksi ja alkaa vaellella, ruoka ei enää välttämättä maistu normaalisti ja narttu etsii sopivaa pesäpaikkaa esimerkiksi sänkyjen alta, kaappien takaa tai ulkona tiheistä pensaista. Avautumisvaiheessa oleva narttu läähättää ja useimmat nartut sisustavat itselleen pesää kuopimalla pehmusteita uuteen uskoon. Avautumisvaiheessa kohdun lihaksisto supistelee ja kohdun kaula avautuu. Kohdun supistukset eivät näy päälle päin.
Synnytyksen toinen vaihe on ponnistusvaihe, jonka merkkinä ovat selkeät vatsalihasten supistukset. Synnytyksen toisessa vaiheessa lämpö palautuu normaaliksi. Synnytysteihin työntyvä pentu saa aikaan vatsalihasten voimakkaan ja säännöllisen supistumisen. Ensimmäinen pentu syntyy yleensä puolen tunnin sisällä säännöllisten supistusten alkamisesta. Syntyvästä pennusta nähdään yleensä ensimmäisenä nesteen täyttämä sikiöpussi. Nestepussi voi puhjeta itsekseen, mutta sitä ei kannata puhkaista. Pennun synnyttyä narttu nuolee vastasyntynyttä ja repii sikiökalvot pennun päältä varoen. Pennun päällä olevat kalvot voivat olla vielä ehjät tai jo itsestään puhjenneet. Mikäli narttu ei itse poista kalvoja pentujen päältä, voi pentuja avustaa rikkomalla kalvot ensin kuonon päältä ja poistamalla kalvot sitten koko pennun päältä. Narttu katkaisee pennun napanuoran hampaillaan muutamien senttien päästä pennun navasta. Narttu aloittaa napanuoran katkaisun usein syömällä ensin istukan eli jälkeiset. Narttu nuolee vastasyntyneitä pentuja voimakkaasti etenkin päästä, navan seudulta ja peräaukon seudulta. Pentu kääntelehtii nuolemisen voimasta. Nuoleminen virkistää pennun elintoimintoja ja on sen vuoksi hyvin tärkeää. Narttu nuolee pennut kuiviksi, mutta keskittyy sen jälkeen jo synnyttämään seuraavia pentuja. Pennut pyrkivät hakeutumaan nisille, vaikka narttu petaa ja etsii hyvää asentoa seuraavien pentujen synnytystä varten. Syntyneet pennut hakeutuvat toistensa läheisyyteen kasoiksi lämmittelemään.
Synnytyksen kolmanneksi vaiheeksi lasketaan istukoiden syntyminen. Istukat voivat syntyä joko jokaisen pennun jälkeen tai 2-3 pennun synnyttyä. Nartuilla on normaalisti synnytyksen jälkeen vihertävän mustaa tai veristä vuotoa, joka muuttuu pikkuhiljaa vaaleammaksi. Vuoto voi kestää parin viikon ajan. Emättimestä voi vuotaa myös hajutonta, tummanpunaista jälkivuotoa 4-6 viikon ajan. Jälkivuoto liittyy kohdun kutistumiseen eli involuutioon.
Viimeisen pennun synnyttyä narttu rauhoittuu selvästi ja hakeutuu kyljelleen ruokkimaan pentujaan. Nyt pennut pääsevät imemään rauhassa. Narttu nuolee pentujaan ohjaten niitä hellästi nisille syömään. Narttu viettää pentujensa kanssa lähes kaiken aikansa muutaman ensimmäisen päivän ajan.

Piipahdin illalla kasvattaja-akatemialaisten viikonloppuleirilla huplattelemassa opiskelijoiden kanssa ja tulipa grillattua siinä samalla saunamakkaratkin. Leirillä on hyvät puitteet ja mahtava porukka. Haikein mielin totean, että viime elokuussa alkanut Sukokan akatemia on päättymässä ja mitähän seuraavaksi käyn puuhaamaan? Ehkä keksin jotain.... Kuvat ovat Niemimäen Juhla- ja Majoituspaikasta Asikkalassa, jota voin suositella niin tilojen kuin ruuankin puolesta moneen menoon. Lämpimät terveiset Juhalle, Mialle ja jokaiselle opiskelijalle!





torstai 20. huhtikuuta 2017

Silmäpeilaus ja astutuksesta tänään 63 vuorokautta

Raappavuoren Illuusio kävi tänään terveystarkastuksessa. Silmät todettiin terveiksi, samalla kuvattiin lonkat ja kyynärät, jotka näyttivät hyviltä, mutta odotetaan nyt maltillisesti virallisia lausuntoja Suomen Kennelliitosta. Kiitos Maaret!

Ihana Rundi! Supsattelin sille viime maanantaina ohjeita ja se on toiminut ohjeistukseni mukaan. Nartun kantoaika on noin 63 vuorokautta, mutta on aivan luonnollista synnyttää muutama päivä etu- tai jälkikäteen. Mitä sitten supsattelin? Supsattelin, että koska se ei pulauttanut pentujaan reilusti etuajassa pääsiäispyhinä, niin se voisi ystävällisesti viettää K-hetkeä aikaisintaan torstaina, perjantaina tai ehkäpä jopa vasta lauantaina. Jouni lähti nääs tiistaina Vieremälle ja kaikki muut omat ihmiseni ovat työelämässä. En tähän hetkeen vieraita apukäsiä ota tai olisihan ne ollut otettava tarvittaessa, mutta nyt jo huokaisen, sillä huomenna on jo ns omaa väkeä käytössä. Kvartetin kanssa ollaan nautittu pitkistä lenkeistä (jopa vähän urheilullisistakin!) aurinkoisissa keleissä ja Rundi on päässyt lyhyemmille privaattitaaperruksille. Mukavaa on olla äitiyslomalla, sillä nokoset pidetään, kun siltä tuntuu ja tämän viikon aikana olen ehtinyt paneutua moneen asiaan. Nyt on Sukokan Kasvattaja-akatemialaisten oma rotutietous tentattu suurimmalta osalta opiskelijoista, tehty viimeisiä järjestelyjä akatemialaisten tulevan viikonlopun leiriä varten, toimitettu niin Snautseri-Pinseri- kuin Kasvattaja-lehdenkin aineistoja, tuumattu tulevia kesän näyttelymenoja ja muitakin menoja. Kirjoittamaan en enempää malta nyt käydä, sillä olen kirjoittanut, oikolukenut, viestitetellyt, puhunut, naputellut, laskenut...  Hyvä, että keli on ollut kuivaa, sillä humputellaan pihalla usein. Yöaikaankin. Ei ole tarvinnut silleen hinkaten siivota lattioita. Nyt tuulee ja sataa, mutta me nautimme oloistamme tuvan lämmössä täysin vatsoin -> mahat täysinä akoilla ruuasta, minulla ruuasta sekä etenkin suklaamunista ja Rundilla pennuista, sillä ruoka ei vaan siihen enää uppoa

Toiset kuvaavat upeita auringonlaskuja, minä viime päivinä (öinä!) auringonnousuja - komeita nekin!

62 vrk astutuksesta, korvat kuunnellen takaosastoa
 

63 vrk ja huilaillen mennään, mutta välillä on huolella humputeltukin muitten mukana!

Hyvä artikkeli luettavaksi ja lämmin kiitos kasvattiemme omistajille!

Tällä viikolla tuli kaiveltua vanhoja blogipostauksia ja tämä tarttui silmiin, hauska juttu ja edelleen ajankohtainen pohdittava!

KOIRA EI OLE PAIJAAJAN PARAS KAVERI - kirj. Päivi Saarilahti/Satakunnan Kansa 1.10.2012

Kissaihmisillä on tapana kehuskella, että heidän lemmikeillään on oma tahto ja juuri se tekee kissasta koiraa hienomman eläimen. Koiraihmiset puhuvat puolestaan tottelevaisuudesta ja uskollisuudesta. Näppärä logiikka, paitsi että näissä ei ole järjen häviää.
Vilkaisu vilkkaalle pyörätielle riittää. Harva musti siellä tarjoilee omistajalleen palvovaa tuijottelua ja opaskoiramaisia palveluksia kilometri toisensa perään. Sesset hinkuvat hajujen, eläimien, ihmisten ja autojen perään. Taluttajat yrittävät enemmän tai vähemmän hapuillen estellä syöksähdyksiä hihnasta vetämällä ja eitä toistelemalla. Mikäli villiolento hihnan toisessa päässä tunnistaa edes oman nimensä, omistaja on hajota ylpeydestä.
Mikäpä siinä, jos kyseessä olisi kissa. Oletteko kuulleet kissanomistajasta, joka haastettiin oikeuteen? Tai lukeneet riipaisevan jutun tappajakissan uhreista? Harvemmin suuri yleisö myöskään kerää tuohtuneita listoja kissaroduista, jotka kynsivät ja purevat enisten. Kissa pissiin pahimmillaan naapurin portille. Koira voi hajottaa paikat remonttikuntoon tai vaatia ulkoiluttajalta painonnostajan voimia. Ikävimmässä tapauksessa se puree ihmisiä tai muita eläimiä.
Mitä kissaihmisiin tulee, he voivat minun puolestani säilyttää haavekuvansa koiraperheiden sotilasmaisen hierarkkisesta arjesta. Se kiusaa korkeintaan koiranomistajan ylpeyttä. Koiraihmisille voisin parin kodinvaihtajakoiran kokemuksella antaa muutaman vinkin. Varsinkin niille, joiden elämään rakkaan pikku vuffen käytös aiheuttaa onnenhetkien lisäksi myös huolta.
Moni ottaa koiran, koska haluaa seuraa kotiin ja lenkkipoluille. Jos tuuri ja taito kohtaavat sopivassa suhteessa, lopputulos on kummankin kannalta hyvä. Ihmisten ja koirien yhteiselossa on kuitenkin yksi mutta, joka vahvistaa ja ylläpitää ongelmia.
Useimmilla ihmisillä on loputon tarve paijata koiriaan.
Lemmikille on helppo antaa sekin lämpö, joka joskus jää jakamatta kanssaihmisille. Kaikki olisi hienosti, jos holtiton rapsuttelu, kehuminen ja silittely tekisi hauvelista paremman perheenjäsenen. Valitettavasti usein käy juuri päinvastoin.
Koira mittaa pennusta asti omistajansa käytöksestä, mitä se saa tehdä ja mitä ei. Hellittely ja puhe vahvistavat kulloistakin mielentilaa. Siksi niiden ajoitus ei ole yhdentekevä. Syliin otettu arka koira ei rohkaistu, vaan muuttuu entistä aremmaksi. Vihaista koiraa silittämällä pääsee pian ratkomaan suurempia aggressio-ongelmia. Rajaton huomio nostaa epävarmankin koiran laumansa johtajaksi. Niitä saappaita ei viisainkaan hännänheiluttaja voi täyttää.
Jos lemmikin ainoa tarkoitus on olla hellittävänä, kannattaa hankkia kissa.

Maltillisesti kohti K-hetkeä ja mukavaa loppuviikkoa sekä viikonloppua!



Jk. Isot kiitokset Mialle silmätenttipaikan ja -tarjoilujen järjestämisestä, olet kyllä mahtava apuakka ja kohti leiritunnelmia!

Jk2. Tänä iltana olisi Sukokan hallituksen kokous. Jätän sen suosiolla väliin, sillä emäkoira on ihan kaikkea tärkeämpi.



sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Lankalauantain lentelyt ja suloista sunnuntaita!

Kaunista, mutta kylmää 1. pääsiäispäivää 

Raappavuoren Geologi oli sijoittunut hienosti sijalle 10. Helsingissä pitkäperjantain agilitykisoissa, osanottajia oli ollut 58 - hyvä Mia ja Masi! Lauantaina kurvasin Imatralle kansainväliseen koiranäyttelyyn, koska heräsin varhain, keli näytti mukavalta ja aina on hauskaa nähdä naamatusten tuttuja. Avoin ja lupaava (tuomari totesi tämän minulle suullisesti kehän jälkeen molempia olkapäitäni puristaen) Raappavuoren Illuusio tuli arvosteltua norjalaisen tuomari Knut Sigurd Wilbergin toimesta seuraavasti: "Hyväntyyppinen narttu. Erittäin kaunis pää, mutta voisi kantaa korvansa paremmin. Narttu tarvitsee vielä aikaa kehittyäkseen. Hyvät kulmaukset edessä, voisi olla paremmin kulmautunut takaa. Voisi olla neliömäisempi. Liikkuu erittäin hyvin, mutta voisi olla voimakkaammat liikeet. Ylälinja voisi olla parempi." NUO EH, NUK1

Rundi on iloinen ja käy lyhyillä maisemakävelyillä mummokoiran kanssa. Muut lenkkeilevät paljon urheilullisemmin ja onneksi väkeä riittää muuttuviin tilanteisiin, jotta jokaisen tarpeet tulevat tyydytetyiksi ja kaikilla on hyvä mieli. Rundi nukkuu edelleen sängyssämme ja muut akat (minua lukuunottamatta) muualla, sillä prinsessoilla ja enkeleillä on aina erioikeuksia. Varasin jo 120 leveän runkosängyn pentulaatikon likelle, mutta siihen siirryn vasta, kun käsillä alkaa olla todellinen K-hetki. Tiedoksi, että emäkoira ruukaa tarpeilla tiheästi ja yöaikaankin ennenkuin synnytys on oikeasti käsillä. Varasänky siksi, etten halua koko tupaa pitää emäkoiran juoksuilta hereillä ja aion kyllä nukkua kunnolla ulkoiluhetkien väliajat. Ja sänky on hyvä vahtipaikka synnytyksen aikana sekä sen jälkeen. Muutamat kuvanapsut somisteeksi ja nyt on meneillään 59. tiineysvuorokausi










Pohjoistuuli viilentää auringonpaistetta päivisin ja pakkasta pitää öisin. Flunssa taisi tarttua minuunkin, joten villasukat jalassa nautin pääsiäispäivistä tuvan rauhallisuudesta ja suklaamunista. Hassu huhtikuu. Lohduttaudun sanonnalla: "Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään."  Logiikkani mukaan toukokuussa tarkenee varmasti jo bikineissä. Nyt tulee lumihiutaleita...., mutta musta helmeni on nyt putipuhdas ja kengitetty kesäkengin. Äitiyslomalla ollessani voin valita kurvailuaikani ja kuljen emän (sekä pentujen) voinnin sekä rytmin mukaan

Kuvahaun tulos haulle angels don't live in hell
Kyllä mieheni tietää 💞 (osimoilleen 28 vuotta kimpassa kummiteltu)




keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Pääsiäisviikon terveiset ja hyvää pääsiäistä!

Kuovit ovat saapuneet viereiselle pellolle ja kevät on edennyt keikutellen edelleen. Viime sunnuntaina FI MVA & TK1 Raappavuoren Geologi kilpaili ensimmäistä kertaa tottelevaisuuskokeissa avoimessa luokassa ja hienosti oli mennyt. Snautserille tyypillisesti joko ihan satasella tai täysin nollille. Hyvä Mia ja Masi - jatkoa vaan ja äkkiä ne ykköset kertyvät tässäkin luokassa


Rundin astutuksesta tulee huomenna kuluneeksi kahdeksan viikkoa. Mammakoiran meno ei vielä ole tykkänään laantunut, mutta painovoima vetää sitä makuuasentoon entistä useammin. Rundi on hyväntuulinen, syö hyvin (pieniä annoksia kerrallaan ja pyytää lisää, kun hiuka iskee), nauttii ulkoilusta, metsäkävelyistä, touhuista muitten akkojen kanssa, hetkittäisistä aurinkohetkistä petaillen välillä ahkerasti pentupehkuja. Se röyhtäilee, piereskelee ja pyytää pissalle usein. No ihmekös tuo noin pinkeää mahavarustusta kantavalle? Pentulaatikon pehkut kiinnostavat muitakin ja usein sieltä löytyy useampi innokas akka levolta. Hassua, että tuleva emä nukkuu sängyssämme ja joku muu akoista pentulaatikossa yön? No sallittakoon jokaiselle palanen äitiysasioita arjen sekaan. Härdellissä on siis kaikki hyvin ja vietämme rauhallista aikaa odotellen K-pentuetta syntyväksi hieman tuonnempana. Jännittäviä aikoja ja kiitos pääsiäistervehdyksistä, joita olemmekin runsain mitoin saaneet - ihania ihailtavia, tuoksuteltavia, maisteltavia ja monin tavoin nautittavia pitkiksi pääsiäispyhiksi!

Tässä kuvanapsuja kuluneelta viikolta, pääosaa vie härdellissä Rundi 💖 Mummo- ja mammakoira saavat välillä ikioman privaattilenkin (en kerro niille, että se paljon lyhyempi kuin muitten) ja onneksi en ole yksin vastuissa akkalauman liikunnasta, jotten ihan ylirantakuntoon mene.... Siitä ei kyllä kohdallani ole pelkoa, sillä olen nautiskelija 😇

Jokeri on mammakoiran täysipäivänen kannustaja-akka



IsoMummoKoira ja tuleva mammakoira 


53. vrk astutuksesta 

Pesänrakennuspuuhaa on nyt monella - ruuhkassa ahersivat työmiehet tässäkin keossa


Myrskyjä, vesisateita ja auringonpaistetta on päiviin piisannut. Ehtipä sataa luntakin viime yönä



Rundi tänään, 55 vrk astutuksesta (koiran kantoaika on n 63 vrk)

Painovoima pistää persuuksilleen pihallakin

Toivotamme kaikille oikein mukavaa pääsiäisen aikaa ja monenlaista taikaa!


Luutalentelyt jätän tänä vuonna pelkästään lankalauantaille ja keskityn omaan tupaan, ehkä välillä vähän kasvattaja-akatemialaisten loppusuoran valmisteluihin sekä parin lehden deadlineen. Nauttikaa läheisistänne ja läheisyydestä!

Lukuvinkkeinä muutama artikkeli:
Johannalle lämpimät terveiset lomalle! Myös omia muistoja löytyy blogista (tämä aloitettu 6/2012) Teneriffalta

Viralliset kotisivumme ja olen myös facebookissa, mutta en pidä sitä pääuutisointikanavana.

Kolme valioarvoa ja messarimenoa!

Oikein mukavaa joulukuun jatkoa!   Viime viikonloppu vierähti pitkänä Jounin ja minun osaltani Baltian maissa kurvaillen. Lähdimme matkaan t...