Tokoa Helsingissä!

Upeita uutisia saimme tänään Raappavuoren Geologin tokomenosta Helsingissä. Se oli tuomari Harri Laisin tuomaroimana napannut ALO1-tuloksen huikein pistein 181,5, sijoituksena hienosti 3. sija ja pokkasipa poika lisäksi KunniaPalkinnonkin. Paljon onnea Mia ja ylpeä saat olla niin itsestäsi kuin Masistakin - mahtavaa työtä!

Eilinen päivä vierähti Hämeenlinnassa Suomen Snautserikerhon syyskokouksessa ja jalostuspäivässä. Tykkäsin kovasti eläinlääkäri, neurologi Sigitas Cizinauskaksen selkäluennosta ja jälleen kerran saimme todeta, että koiran terveys ei ole mustavalkoista vaan asiaa on tarkasteltava toiseltakin kantilta (röntgen vs magneettikuvat) ja aina koko kokonaisuutena. Erinomaisen antoisa ja mukava päivä hyvässä seurassa!

Punkkiseurannasta ei kannata vielä luopua. Yksi hyvinsyönyt ällötys löytyi Hertan pöksyistä ja oma moka, etten sitä aiemmin sieltä hoksannut. Tuo etova otus oli tämän kauden ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa löydös. Muuten olemme arkisten aherrusten lomassa ihailleet koristeltuja höskiä ulkoilupoluilla, uteliasta oravaa pihallamme ja meillä tuvassa läheisyyttä riittää niin tällä eläinten viikolla kuin aina muutoinkin. Ihan ilman roturajoja!

Huomenna on Aleksis Kiven päivä ja tämä runo "Seitsemän veljeksen"-ihailijana juolahti mieleen tähän kohtaan:

Laulu oravasta

(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870)

Makeasti oravainen

makaa sammalhuoneessansa;

sinnepä ei Hallin hammas

eikä metsämiehen ansa

ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta

katselee hän mailman piirii,

taisteloa allans’ monta;

havu-oksan rauhan-viiri

päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen

keinuvassa kehtolinnas

Siellä kiikkuu oravainen

armaan kuusen äitinrinnas:

Metsolan kantele soi

Siellä torkkuu heiluhäntä

akkunalla pienoisella,

linnut laulain taivaan alla

saattaa hänen iltasella

unien Kultalaan.

-Aleksis Kivi-