Ruuti ja Juuli rotukävelyllä syyskuussa |
Lämmin kiitos kasvattiemme omistajille aktiivisuudesta terveysrintamalla ja ne tulokset ovat tärkeää informaatiota tottakai omistajille oman koiran terveydestä, mutta todella arvokasta tietoa kauttaaltaan niin kasvattajalle kuin rotuyhdistykselle koko rodun tilannetta tarkastellen. Monet kasvattajat tarkistuttavat yhä vain pelkät jalostusyksilönsä ja se on hyvin lyhytnäköistä toimintaa koko rodun tilannetta ajatellessa, sillä kapeasta otannasta ei luotettavaa informaatiota voi saada. Kuinka moni kasvattaja tuntee oikeasti jalostukseen ajatellun koiransa taustaa enemmän kuin pelkän isän ja emän osalta. Jokaisessa yhdistelmässä on omat riskinsä ja laajasti taustoja tutkimalla sekä niitten olemassaolon tiedostamalla on paljon helpompaa miettiä jalostusvalintojaan. Tai ainakin minä ajattelen niin, mutta toki vallalla on yhä yleisesti sekin ajatus, että mitä ei ole tutkittu, niin sitä ei ole olemassakaan. Jalostusta säätelee Suomen Kennelliiton jalostusstrategia, jonka pohjalta jokainen rotuyhdistys tekee oman jalostuksen tavoiteohjelman. Laitoin tähän päätavoitteet ja koko jalostusstrategiaesityksen vuosille 2018 - 2022 löydät tästä linkistä. Jalostusstrategia vahvistettaneen Kennelliiton valtuuston kokouksessa ensi viikonloppuna.
Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päätavoitteet:
- Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
- Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
- Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
- Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
- Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
- Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria. Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
- Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
- Kennelliitto tukee ja tuottaa toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista.
- Yhteistyötä eläinlääkäreiden ja alan tutkijoiden kanssa tiivistetään. Myös eläinlääkärit tukevat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteita ja tavoitteita.
- Kennelliitto vaikuttaa Pohjoismaisen Kennelunionin eli PKU:n ja kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.
Tälläkin viikolla ulkoilimme välillä vähemmän kosteissa keleissä ja kuvaotokset ovat aamupäiviltä, sillä iltapäivisin pidettiin jälleen rapakelejä. Enpä vieläkään sitä kaunista ryhmäkuvaa saanut, sillä aina on vähintään yhden sooloiltava, mutta parissa kuvassa ovat kaikki osuneet kuvaan jotenkin. Nyt tuulee napakasti ja vettä saadaan taas. En vieläkään ole innostunut isompia kirjoittamaan, mutta onneksi muut kirjoittavat loistavasti ja tässä Salme Mujusen erinomainen artikkeli luettavaksi, panostakaa ohjaamiseen: Onnellinen koira oppii ja osaa
Huominen päivä vierähtää Suomen Snautserikerhon jalostustoimikunnan kokousasioissa ja ilta taatusti hauskassa Salpausselän Koirankasvattajien järjestämässä kasvattajien yhteisessä illanvietossa. Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti