FI & EE MVA Raappavuoren Fröökynä |
Meillä puuhastellaan koirien kanssa ja keskenämme monenmoista. Lenkkireiteiltä ovat kyykäärmeet kaikonneet, sillä logistiikan rakentamismekkala karkotti ne muuttamaan muualle. Kylällemme on tulossa laajempi liittymä ison tien risteykseen ja sen yhteyteen myös uusi, toinen ison tien alittava alikulkutunneli. Lintujen pesintä on haitannut urheilullisia kulkemisiamme, sillä linnut ruukaavat hypätä eteen laahustamaan karkottaen meitä pesiltään. Muut akat eivät laahaavista lintusista välitä, mutta Akan kanssa lapaluut ovat kovilla, sillä kakarakoiralla olisi kisailuhaluja niin lintusten kuin runsaan rusakkokannankin kanssa. Mutta mottoni on, että koiramäärä käsissä on sopiva, jos pystyt puhumaan puhelimessa, naputtelemaan viestejä tai valokuvaamaankin koirien kanssa kulkiessa. Toki välillä ketuttaa liian hiljaiset pyöräilijät ja toivon sitä kelloa kilkuttelevan ihan kunnolla, kun takaa päin kurvaavat lujaa ohitse.
Puhelimen selaamista koiran kanssa kulkiessa en suosittele oikeasti missään nimessä enkä kenellekään! Huomion pitää aina keskittyä koiraan ja ympäristöön, jottei tule yllätyksellisiä, ehkäpä todella harmillisia mutkia matkaan luonnoneläinten ja liikenteen seassa kulkiessa. Akan koulutus jatkuu edelleen monessa asiassa ja tiedän oman kokemukseni hakkaavan mennen tullen nuoren koiran aikeet ennen kuin se edes aikoo jotain ei-niin-toivottavaa käytöstä harjoittaa. Siksi uskallan käyttää puhelinta kävelyilläkin ja vanhemmat koirat neuvovat sille fiksun koiran käytösmalleja osaltaan.
Hertta nauttii kävelytuokioista päivittäin, mutta urheilullisemmat lenkit se jättää väliin |
Pipa Pärssisen kirjoittama artikkeli koiran hajuaistista. Suosittelen kurkkaamaan ja siinä on hyvät vinkit vaikka päivittäiseen harjoitteluun. Tämä kuva on Tuusulan Gustavelundista, jossa kävin tapaamisessa viime keskiviikkona, kaunista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti