Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

SissiGranadilla ja MantaGasoliina - murrosiästäkin asiaa

G-pennuistahan laitoimme sijoitukseen SissiGranadillan Paulan perheeseen, enoErnestin kaveriksi Hollolaan ja MantaGasoliinan Pirjon ja Eeron elämää sulostuttamaan Lahteen. Tyttöset ovat osoittautuneet kauniiksi, rohkeiksi ja erittäin toimeliaiksi snautserinaluiksi - näemme usein, kun likellä asuvat. Yhteistyökin taatusti luistaa, sillä tunnenhan molemmat perheet ennestään ja jo aiemmin huomasimme, että huumorintaju kolahtaa yhteen (minunkin hetkittäinen suorasanaisuuteni ymmärretään? hyvin) ja koiramaisesta touhusta yhtä mieltä ollaan - lystitellään ja iloitaan omistamme ilman liikoja paineita ja odotuksia. Päivä kerrallaan ja vähimmäismääränä ainakin yhdet kunnon naurut päivässä otustemme kanssa puuhaillessa vaikka sitten nolojen tilanteiden kautta (meillä ainakin hohotetaan vähän väliä!). Mielenkiinnolla seuraamme näitten tyttösten (toki kaikkien muittenkin kasvattiemme!) touhuja ja katsotaan, millaisiksi tyttöset kehittyvät ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sissin (joka taas kerran ehti pulahtaa altaaseen ennen toista kuvaussessiota!) poseerausta sunnuntailta ja yhteiset leikit Mantan kanssa pihallamme, kun yhtäaikaa kävivät


Meinasihan niillä hetkittäin toisiinsa pinna palaa, liekö vähän mustasukkaisuutta vai olisiko pentulaatikkoajoista jäänyt jotain hampaankoloon? Ehkäpä jo vähän murrosikääkin seassa? Mutta oma trioni on oiva järjestysmieskolmikko ja niin taas hetken kiroilun jälkeen yhteistä tahtia sisaruksilla riitti, myös aikuisten koirien kanssa. Mainioita kakaroita ja kyllä omiini olen tyytyväinen, meillä saapi vieraat touhuilla omien pitäessä järjestystä tarvittaessa yllä!

Tiistaina kävimme Orimattilassa Pakaalla Pakaan Nuorisoseuran järjestämässä match showssa ja Manta piipahti kehässä saaden taas vähän lisää kokemusta ja sitäkin enemmän seurustelua kehänlaidalla, joka onkin tärkeää nuorelle koiralle. Kiitokset Eerolle ja Makelle kuvista ja koko lystikkäälle köörille iltaseurasta, tätä porukkaa on aina yhtä mukava nähdä!

 

Jotenkin vilahti muutamia tuttuja muistoja koiran nuoruusiästä mielessä, kun näitä puolivuotiaita nyt on likeltä tullut seurattua ja omistajien juttuja kuunneltua. Laitanpa ihan asiallista ja suoraan kopioitua tekstiä koirankehityksestä tulevaa varten ja tulen myötäelämään hengessä mukana (otan hetkittäin osaakin!) - taatusti tulee olemaan hauskaa ja vaihtelevaa touhua tulevien murkkuikäisten kanssa!

Murrosikä - teksti kopioitu Koiranomistajan peruskurssi - sivuilta

7-10 kuukauden iässä koira tulee murrosikään. Koirien murrosikä on joillekin pennulle henkisesti yhtä raskasta aikaa kuin murrosikä ihmisellekin. Hormonit saattavat sekoittaa koiran päätä, ja sen käytös voi muuttua suurestikin. Hajut ja orastava reviirikäyttäytyminen voivat vaikuttaa alentavasti koiran keskittymiskykyyn. Siksi tärkeät taidot kuten luoksetulo ja hihnassa käveleminen kannattaa opettaa jo ennen sitä. Tavaroiden pureskelu ja tuhoaminen saattavat alkaa uudelleen, sillä koiran tekemisen tarve on suurimmillaan murrosiässä. Ellei nuorelle koiralle tarjota riittävästi puuhaa, se keksii sitä takuulla itse. Murrosikäinen koira voi käyttäytyä pelokkaasti tilanteissa, joihin se on aiemmin suhtautunut normaalisti. Esimerkiksi tuulessa huojuva kyltti tai omituisesti pukeutunut ihminen saa sen reagoimaan vahvasti. Se voi sännätä pakoon tai haukkua pelkonsa kohteelle. ”Mörköikä” kuuluu kuitenkin koiran normaaliin kehitykseen. Omistajan tehtävänä on olla tukena koiralle, mutta koiran pelkoa ei saa vahvistaa kiinnittämällä asiaan turhaa huomiota. Jos koiraa vain hieman jännittää, se tottuu, kun tilanteessa vain ollaan. Mutta jos koira selvästi pelkää, se voi tottumisen sijaan oppia pysyvästi pelkäämään kyseistä asiaa. Voimakkaasti pelkäävä koira pitääkin aina viedä tilanteesta heti pois. Muutaman päivän levon jälkeen koiraa aletaan asteittain siedättää pelon kohteeseen: aloitetaan niin kaukaa, että koira on rento, ja tilannetta vaikeutetaan vähitellen koiran tottuessa. Nartuilla ”mörköikä” ilmenee ensimmäisten juoksujen aikoihin ja kestää n. 4 kk ensimmäisestä juoksuajasta eteenpäin. Urokset tulevat sukukypsäksi n.8-9 kk:n iässä. Muutokset urospennun luonteessa eivät ole välttämättä yhtä voimakkaita kuin narttujen, mutta saattavat uroksilla kestää jopa 18 kk:n ikään. Mörköikään kuuluva liiallinen reagointi jää pois, kun pahin hormonimyllerrys lakkaa. Useimmat koirat tulevat sukukypsäksi 7-15 kk:n iässä. Sukukypsyyden lähestyessä etenkin urokset alkavat innokkaasti haistella ulkoa löytyviä toisten koirien jättämiä hajuja, ja nuoren koiran mielenkiinto kääntyy sinusta hajuihin ja vastaantuleviin koiriin. On erittäin tärkeää, että kontakti koiraan säilyy hajumaailman kiinnostavuudesta huolimatta, joten viisas koiranomistaja opettaakin pennun jo ennen tätä ikää ottamaan pyynnöstä kontaktin omistajaansa. Kun koira on oppinut jo alle puolivuotiaana hyödyllisiä taitoja ja omaksunut niistä tavan toimia, murrosiän suurin mukanaan tuoma koulutushaaste liittyy koiran motivointiin: palkintojen laatua kannattaa tarkistaa niin, että omistajan kanssa puuhailu on ympäristöäkin mielenkiintoisempaa. Kun pentu alkaa itsenäistyä, se ei aina taivu omistajansa tahtoon vaan koettaa venyttää sille asetettuja rajoja. Murrosikäinen pentu tuntuu joskus unohtaneen kaiken oppimansa. Silloin on erittäin tärkeää, että pentua kohdellaan päättäväisesti mutta rauhallisesti. Pidä huolta siitä, että vain oikein toimiminen on pennulle kannattavaa. Väärän käytöksen voi jättää huomiotta, mutta silloin on ehdottomasti huolehdittava siitä, ettei pentu saavuta käytöksellään mitään. Pennun on tunnettava, että vaikka olet sen johtaja, olet luotettava ja turvallinen, ja luonasi on mukava olla. Nuorelle koiralle ei kannata yrittää opettaa uusia asioita silloin, kun sen on vaikea keskittyä. Silloin voidaan kerrata opittua ja yrittää entisestään lisätä koiran motivaatiota oikein toimimiseen. Kun ensimmäisestä uhmaiästä on selvitty ja ensimmäisestä hormonimylläkästä on kulunut aikaa, huomataan koiran tasaantuneen. Vuoden ikäinen koira on jo selvästi rauhoittunut pentuajoista. Ennen aikuisuutta koiralle tulee usein vielä yksi murroskausi, joka näkyy etenkin käytöksessä toisia koiria kohtaan. Hormonimyllerrys voi saada nuoren koiran käyttäytymään tavalla, jota muut koirat eivät siedä. Nuoret urokset voivat olla turhan kiinnostuneita nartuista. Hämmentynyt nuori koira voi myös rähähtää toisille koirille pelkkää epävarmuuttaan. Epävarmuus on myös yleisin syy siihen, että koirat murisevat tai yrittävät purra ihmistä. Pelkoon liittyvästä aggressiivisuudesta kerrotaan lisää täällä. Aiemmin kaikkien kanssa toimeen tullut koira voi alkaa käyttäytyä aggressiivisesti samaa sukupuolta olevia koiria kohtaan, mikä voi yllättää omistajan. Omistajan tulee tässä ikävaiheessa panostaa koiran koulutukseen ja pitää huoli siitä, ettei konflikteja pääse sattumaan. Murrosikäiselle koiralle on tärkeää päästä seurustelemaan hyväluontoisten koirien kanssa. Usein nuoruuden häiriköinti jää pois koiran aikuistuessa, mutta osa koirista ei enää tämän jälkeen halua olla tekemissä vieraiden, etenkään samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Koiran tulee kuitenkin sietää toisia koiria lenkkipoluilla ja kotinsa ulkopuolella, joten hihnakäytökseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Voin kuitenkin kokemuksesta kertoa, että koiran murrosiän touhut ovat pientä verrattuna ihmislasten samaan vaiheeseen!

"Rahalla voit ostaa koiran, muttet sen hännänheilutusta!"





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kohti kansallista Koiranpäivää!

Aloitin just viikonlopun vieton - ihanaa viikonloppua kaikille! Monenlaista menoa on luvassa 24.4. pidettävän kansallisen Koiranpäivän kunni...