Huonot kuvat ikkunaa vasten vaan yllätettynä nämä ikuistettu |
Tykkää se kiipeilystäkin..... |
Hyvät juhlat onkin tiedossa, sillä se viettää synttäreitään samana päivänä kuin minä. Vähän eri vuosilla kyllä mennään ja minä herkuttelen keskiviikkona täytekakulla. Liekö oma ikääntyminen osaltaan vaikuttanut tämän härdellin jäsenten koon pienenemiseen? Mutta vierivä kivi ei sammaloidu ja uimakauden aloitin perjantaina (tekee muuten oikein hyvää alaselän ja lonkkien kiukutteluun)
Urpo ja Hertta aikoinaan |
Sökö ja Jokeri eilen |
Valtakunnallista talkoopäivää vietettiin 16.5. Pelkässä arkisessa aherruksessa en ole ikinä onnistunut kadottamaan kaikkea energiaani ja vapaa-aikaani rytmittävät monenmoiset touhut monissa yhdistyksissä. Harrastustoiminta ei kuitenkaan ikinä saa ohittaa perhettä, ystäviä tai omia koiria! Eikä se valitettavasti ohita leivänhankintaakaan.
Harrastustoiminnan ikäviä puolia kyllä löytyy enkä meinaa pelkästään omakohtaisia kokemuksia vaan ihan yleisesti. Minkä ihmeen vuoksi sitä ei yhteisen asian eteen voi yhdessä tehdä töitä? Turhan usein monen innokkaan toimintaa häiritsee vapaaehtoistyöstä nauttivan yleisön arvostelu. Etenkin sellaisen tahojen puolelta, jotka eivät ole osallistuneet millään tavalla päätöksentekoon, puhumattakaan kortensa kekoon kantamisesta yhteisen hyvän eteen. No kukin toimikoon tyylilleen uskollisena, mutta raja on vedettävä yhteishenkeä hajottavaan toimintaan, sillä se ei todellakaan eteenpäin missään asiassa vie. Kritiikkiä saa antaa, se kehittää! Pitänee mainita, että se kehittää paljon paremmin, kun sitä saa suoraan eikä kiertoteitse. Eiköhän näissä vapaaehtoisissa harrastuksissa jokainen parhaansa tee, mitä sitten työltään, perheeltään ja muulta arjeltaan jaksaa?
Niin. Itse sitä itselleen sen kiireen tekee ja aina on muistettava asioista kieltäytyä, jollei voimavarat piisaa. Minä nautin yhdistytoiminnasta ja talkoohengestä! Osa ei. Vapaaehtoisiin luottamustoimiin lupautuessaan tulisi muistaa omat rajoituksensa. Turhan moni jää vain nimelliseksi jäseneksi, kun nimitysinnossaan ei muista, että luottamustehtävä tuo aina mukanaan myös velvoitteita.
Noin putkahti paatosta ja meillä jatketaan toukokuun tohinoita iloisin mielin!
Vinkkejä murrosikäisen koiran käytökseen! Murrosikäinen koira saattaa unohtaa täysin kaiken oppimansa, lakata kuuntelemasta omistajaansa ja yrittää kapioinda kaikin keinoin. Ne käyttäytyvät siis aivan kuten ihmiset murrosiässä! Se, miten koiraa käsitellään kasvuiässä, heijastuu sen käytökseen aikuisena. Kun pidät säännöistä johdonmukaisesti kiinni ja palkitset toivotun käytöksen kehuilla ja herkuilla, koirastasi kasvaa hyväkäytöksinen ja tottelevainen koira. Se ei ole valmis pakkaus vaikka ulkoisesti siltä näyttäisikin vaan se tarvitsee runsaasti aikaa! Koiran on aivan turhaa olettaa olevan aikuinen tai ylipäätään valmis mihinkään ennen kahta ikävuotta. Nämäkin yksilöllistä kehitystä ja osa aikuistuu vähän aiemmin, osa myöhemmin!
Ole johdonmukainen! Käskyjen tarkat sanamuodot ja säännöt siitä, mitä koira saa ja ei saa tehdä, on sovittava yhdessä kaikkien perheenjäsenten kesken. Yhdenmukaiset säännöt auttavat koiraa oppimaan.
Ole realisti! Vaikka koira joskus tai useamminkin koettelisi kärsivällisyyttäsi kovastikin, on hyvä muistaa, että murrosikä kuuluu koiran normaaliin kehitykseen. Ja toisin kuin monet teinilapset, murrosikäinen karvakorva todella haluaa viettää aikaa kanssasi.
Pidä koulutustuokiot lyhyinä! Koira oppii parhaiten, kun koulutustuokiot ovat lyhyitä ja niitä on usein. Kymmenen minuuttia päivässä on sopiva määrä, parempi kuin esim tunti viikossa.
Pysy rauhallisena! Kärsivälliysyys ja rauhallisuus ovat koulutuksen a ja o. Jos suutut tai turhaudut, koulutus on entistä vaikeampaa seuraavilla kerroilla. Turhautumalla viet mielenkiinnon molemmilta!
Kannusta koiraa oppimaan! Älä säästele koulutuksessa kannustavia sanoja, kehuja tai pieniä makupaloja. Päätä koulutustuokiot aina onnistuneisiin kokemuksiin. Näin koira jää odottamaan seuraavaa kertaa innolla. Joskus koira ei vain tunnu ymmärtävän, mitä haluat sen tekevän. Sellaisessa tilanteessa on parasta käskeä koiran tehdä jotain, jonka se varmasti osaa ja lopettaa sillä kerralla siihen.
Anna murrosikäiselle aikaa, säilytä malttisi, äläkä vaadi koiralta mitään, mitä et ole sille vielä opettanut!
Ei nämä Pennalan pellot ihan kuivia ole. Tämä kaveri on useana päivänä pikkupihan puoleisella pellolla viihtynyt
Ole johdonmukainen! Käskyjen tarkat sanamuodot ja säännöt siitä, mitä koira saa ja ei saa tehdä, on sovittava yhdessä kaikkien perheenjäsenten kesken. Yhdenmukaiset säännöt auttavat koiraa oppimaan.
Ole realisti! Vaikka koira joskus tai useamminkin koettelisi kärsivällisyyttäsi kovastikin, on hyvä muistaa, että murrosikä kuuluu koiran normaaliin kehitykseen. Ja toisin kuin monet teinilapset, murrosikäinen karvakorva todella haluaa viettää aikaa kanssasi.
Pidä koulutustuokiot lyhyinä! Koira oppii parhaiten, kun koulutustuokiot ovat lyhyitä ja niitä on usein. Kymmenen minuuttia päivässä on sopiva määrä, parempi kuin esim tunti viikossa.
Pysy rauhallisena! Kärsivälliysyys ja rauhallisuus ovat koulutuksen a ja o. Jos suutut tai turhaudut, koulutus on entistä vaikeampaa seuraavilla kerroilla. Turhautumalla viet mielenkiinnon molemmilta!
Kannusta koiraa oppimaan! Älä säästele koulutuksessa kannustavia sanoja, kehuja tai pieniä makupaloja. Päätä koulutustuokiot aina onnistuneisiin kokemuksiin. Näin koira jää odottamaan seuraavaa kertaa innolla. Joskus koira ei vain tunnu ymmärtävän, mitä haluat sen tekevän. Sellaisessa tilanteessa on parasta käskeä koiran tehdä jotain, jonka se varmasti osaa ja lopettaa sillä kerralla siihen.
Anna murrosikäiselle aikaa, säilytä malttisi, äläkä vaadi koiralta mitään, mitä et ole sille vielä opettanut!
Ei nämä Pennalan pellot ihan kuivia ole. Tämä kaveri on useana päivänä pikkupihan puoleisella pellolla viihtynyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti