Terveiset Alanyasta!

Tulipas tehtyä parit postaukset tänne suoraan rannalta. Internetin ihmeellinen maailma on toimiva jo liki ympäri maailman vaikka pääsääntöisesti yritän pitää taukoa älyvehkeitten tiimoilta lomien ajan. Ei ne aina noilla reissuilla pelitä hyvin, mutta ihastuttavia uutisia sinne saimme ja onnistuin ne tänne jakamaankin. On nämä tämän päivän vekottimet vaan mainioita yhteydenpitovälineitä, mutta edelleen pidän ne renkinä enkä hallitsemassa päiviäni. Vietimme siis Jounin kanssa kahden viikon löhöilyloman tutuilla mestoilla Turkin Alanyassa, josta palasimme eilen ja jossa olemme lomailleet säännöllisen epäsäännöllisesti jo vuodesta 1996 asti. Rauhallista siellä oli niin ilmapiiriltään kuin turisteiltakin. Pääosin löhöilimme rannalla ja meressä, mutta kurvasimme yhden päivän mönkijöillä vuoristossa ja uskalsinpa vihdoin viimein yläilmoihinkin meren ylle. Moni tietää, että kammoan suuresti korkeita paikkoja (jopa keittiöjakkaraa), mutta noin sitä ikää myöten näköjään huimistuu ja onkohan ihastuttavan paraseiling/vetovarjoilu-kokemukseni jälkeen seuraavalla lomalla luvassa paraglidingiä eli varjoliitoilua sitten suoraan vuorilta? Iltaisin teimme kävelyretkiä kaupungilla (selkä pysyi mukana!), vähän ostoksiakin sain toimitettua aikaiseksi ja tottakai Kale-kukkulalta piipahdimme auringonlaskun maisemia ihailemaan. Iso kiitos luotettaville kotimiehille!

Mönkkäriajelun lomassa jossain lammikossa

Teen tässä hiljalleen paluuta harmaisiin arkisiin kuvioihin..... Joo, ainakin harkitsen. Upeaa syksyn väriloistoa jokaiselle!