Paljon onnea 3-vuotiaille ja uusiin koteihinsa lähteneille!

Paljon onnittelurapsutuksia 3-vuotiaille Justiinalle, Juulille, Nitalle, Ruudille, Hugolle, Jäpälle, Posselle, Reiskalle, Repelle ja Sigmundille sekä iso kiitos omistajaperheille 💖

Härdellimme tyhjeni tiistaina pentujen touhukkaasta menosta ja paljon onnea uusille omistajille! Tämänkin pentueen alkutaival astutusmatkasta, emän tiineysajasta, synnytyksestä, nisävieroituksesta aina luovutukseen sujui loistavasti. Myös ensimmäiset päivät ovat uusissa kodeissa menneet hyvin ja toivotamme Milalle, Roolle, Stiinalle, Pojulle, Jehulle, Maurille, Almalle, Armakselle ja Otolle kaikkea hauskaa tulevaan ihanien omistajaperheidensä kanssa! Lystitelkää paljon ja antakaa huumorin kukkasten kukkia, mutta ihmisten on pentua neuvottava alusta alkaen johdonmukaisesti ja sen kanssa pitää olla kärsivällinen, sillä vastahan niiden aistit avautuivat ja ne jaloilleen pääsivät. Sitten mentiinkin kovaa ja ihan päätä pahkaa joka paikkaan! Koiranpennun kehitys on nopeaa, mutta kaikki uudet asiat ovat jännittäviä, jopa hetkittäin varmasti pelottaviakin uudessa ympäristössä ilman sisarten turvaa. Pentua saa tukea ja rohkaista, jos sitä jokin epäilyttää. Pennut lähtivät täältä reippaina ja avoimina omaten runsaasti kekseliäisyyttä, mutta päässä niillä on kuitenkin vielä kovin tyhjä kovalevy, jonka täyttämistä täällä ehdimme vähän aloitella, mutta omistajan tulee jatkaa hyvää ohjelmointia päivittäin, jotta kaverista kasvaa miellyttävä ja yhteiskuntakelpoinen perheenjäsen. On myös muistettava, että koira seuraa jokaista tilannetta ja oppii ihan joka hetkestä vaikkei ihminen sitä koulutushetkeksi tarkoittanut. Lukuvinkki Kontaktin harjoittelemisesta ja pikkupennun pientä mahaa ei pidä ylettömästi turhilla herkuilla turvottaa vaan kuivamuonanappulatkin toimivat mainiosti makupaloina.

Muutamat kuvat viimeisiltä päiviltä erittäin lupaavista kakaroista, joista on taatusti tulevaisuudessa moneen menoon!

Viiden nartun, joista yksi ei asu oikeasti meillä ja yhdeksän pennun kanssa valokuvailut blogipostauksineen jäivät luvattoman vähälle, sillä muun menon lisäksi hankikanto yhdistettynä matalaan piha-aitaan toi omat ylimääräiset touhunsa päiviini ja silmäni ovatkin ehtineet monenlaista seurailla. Kroppa ei välillä meinannut pysyä mukana, mutta hauskaa seuraa piisasi ja valtavan lystiä meillä oli! Iso kiitos Keltaniemen perheelle luottamuksesta ja Raappavuoren Lumolikka, tutummin Mila kotiutui mainiosti Viki-emänsä kaveriksi