Suuret kiitokset Veronicalle, Evalle ja Marialle hauskasta seurasta ja kestityksestä. Yhteiskuvia pariskunnasta ei ehditty tapahtuman joutuisan etenemisen johdosta ottaa, mutta tässä muutama otos paikan päältä ja saimme tutustua myös sulhasen Doris (Velvet Dandy's Jamaican Me Crazy)-siskoon pentuineen, joten saimme vähän esimakua tulevaan kevääseen! Ensimmäisessä kuvassa kertakaikkisen ihastuttava ja avoin Figo-sulhanen - sen ja minun onnelliset ilmeet onnistuneesta toimituksesta ja pääasia tuli hoidettua erinomaisesti! (oma PääAsia ei ihan silleen, mutta tässä tapauksessa täysin toisarvoista... tarkemmin ajateltuna kohdallani monesti muulloinkin)
Kiitos Evalle sisaruskuvasta - upeat päät, silmät, ilmeet, karvat.... ihan kaikki luonnetta myöten kohdallaan!
Paluumatka Västeråsista Tukholmaan sujui edelleen joululauluja radiosta kuunnellessa ja minä sain laulaa lurautella itsekseni, sillä Reetiä ei enää laulattunutkaan vaan tyytyväisenä matkasi nukkuen ja taisi hetkittäin auton peräosasta sellaista tyytyväistä mutinaa ja huokailua kuulua. Loppupäivä lauantaista vierähtikin Tukholman puistoissa, kujilla, kahviloissa ja vähän shoppaillenkin. On se vaan kaunis kaupunki, mutta keli oli tuulinen ja kylmä, joten ei me pitkiä hetkiä kameran kanssa ulkoillen viihdytty. No muutama otos turistinäkökulmastaLauantai-iltana ajettiinkin lautalle ja sunnuntaiaamuna oltiin jo takaisin kotona. MainionMahtava reissu ja ihana pikaloma tähän harmaaseen arkeen, kiitos puolisolleni! Ja supersuuret kiitokset taas kerran kotimiehille! Jaa ja miksi me sieltä Turun kautta kuljimme? Ajallisesti nopeammin me sitä kautta liikumme, sillä lauttamatka Helsingistä Tukholmaan on klo 17.30-11 ja Turusta Tukholmaan 21-7.30, joten matkoineen Turun kautta sujuu vähän nopeammin nuo reissut ja kun koiran kanssa laivassa matkaa (yksin en koiraa hyttiin jätä, ihan periaatteesta!), niin lyhyempi aika hytissä on paljon mukavampi kuin pitkä. Ajattelimme myös Turunlautan olevan huomattavasti rauhallisempi näin pikkujouluaikaan ja saimmekin nukkua oikein makoisasti mennen tullen.
Kuvissa Reeti Viking Amorellan kannella ihmettelee, että tuonneko pitäisi lirauttaa? No lirautti se sinne ja pariin muuhunkin paikkaan (kokolattiamatto on melkein kuin tuttu nurmikko!)
Voin siis todeta, että odotettu Raappavuoren H-pentue on uskoaksemme saanut alkunsa! Jos kaikki menee odotusten mukaan, niin pentue syntyy helmikuun alussa ja tähän vielä kertauksen vuoksi taustaa: isä Velvet Dandy's Neapolitan Dynamite, tutummin Figo ja emä Raappavuoren Diureetti, tutummin Reeti - molemmat vanhemmat lonkiltaan ja silmiltään todettu terveiksi, luonteiltaan molemmat ovat erittäin avoimia ja miellyttäviä, näyttelyissäkin kumpikin on kunnostautunut oman maansa muotovalioksi, lisää infoa ja vanhemmista linkit "omille sivuille" kotisivuillamme. Pennuista emme tietenkään voi "takuisiin" mennä, mutta hyvän taustan ne ovat saaneet alkuunsa ja meiltäkin laitamme mukaan mahdollisimman oivat elämäneväät niin sieltä mahaelämästä aina luovutusikään asti monenlaisine kokemuksineen ja helline hoitoineen.
Ensi viikonloppuna laivaillaan taas, kun Megalattioitten pikkujouluja pidetään Tallinnassa. Mukavaa alkavaa viikkoa ja erinomaista joulukuuta!
Nyt alan Unelmanpäivää oikeasti aloittamaan ja joskohan ensimmäisenä kierrän oman pihamaan myrskytuhot.
Velvet Dandy's kennel
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti