Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Tarjonta vastaa kysyntään?

Taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin tässä kennelliiton kampanjassa osittain...

Suomen Kennelliitto on kampanjoinut näkyvästi? pentutehtaita vastaan, mutta tiedottamisessa on jäänyt vähemmälle huomiolle ns. rehelliset kennelit ja paljon liikkuu puheita yleistäen kaikenlaisen kenneltoiminnan pentutehtailuun. Suomestakin löytyy pentutehtaita, joissa koiria "kasvatetaan" erittäin kyseenalaisin keinoin ja taustoin, mutta jotenkin on kampanjassa unohdettu, että suurin osa kasvattajista harjoittaa kuitenkin tunnollisesti kasvatustyötään ja toimintaa ohjaa sekä kennelliiton että rotujärjestön säännöt.

Tavallisessa puheessa on sekoitettu kennelnimi ja "ns. kennelit" keskenään ja pientä oikaisua eli kenneliä ei yhtäkkiä perusteta vaan Suomen Kennelliitto voi myöntää kennelnimen seuraavin edellytyksin:
  • hakija on täyttänyt 18 vuotta
  • hakija on sopiva kennelnimen haltijaksi
  • hakija on Suomen kennelliiton ja rotujärjestön jäsen
  • Suomen kennelliittoon on toimitettu rotujärjestön lausunto asiasta tai rotujärjestön antama todistus jäsenyydestä, josta ilmenee, puoltaako rotujärjestö kennelnimeä ko. henkilölle tai henkilöille
  • hakija on hyväksytysti suorittanut kasvattajan peruskurssin
  • hakija on allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen
(Kennelnimi, Raappavuoren, on myönnetty Jounille ja minulle vuonna 1990 ja kasvattajasitoumus ollut siitä lähtien koko ajan voimassa)

Kennelnimen haltijaa sanotaan kasvattajaksi ja kasvattaja on nartun astutuksen aikainen omistaja tai jalostusoikeuden haltija. Meidän rotuyhdistyksessä on erinomaiset kriteerit, joita tulee noudattaa, jotta pentue saadaan kerhon pentulistalle. Se on ehdottomasti paras paikka tiedottamiseen tulevasta tai syntyneestä pentueesta ja ihmiset ovatkin hyvin tietoisia nykyään, mitä kautta koiraa kannattaa lähteä hankkimaan eli koiraa hankkiessaan ottavat ensin yhteyttä rotukerhoon tai Suomen Kennelliittoon.

Moni päätyy vielä kuitenkin hankkimaan koiransa muualta kuin rotujärjestön kautta ja silloin on vaarana, että tukee ns. pentutehtailua tai tuontia kyseenalaisin keinoin ulkomailta. Osa pentutehtailusta voi tapahtua myös kennelnimen suojissa ja etenkin sekalaumoissa (uroksia ja narttuja samassa taloudessa) sattuu joskus vahinkoastumisia, joista osa on aitoja vahinkoja, mutta voivat olla myös pentutehtailua, sillä jotkut pentutehtailijat rekisteröivät osan pentueistaan Suomen kennelliittoon, mutta seuraavaksi he teettävät samalla nartulla rekisteröimättömän pentueen. Kennelliiton rekisteröintiehtojen mukaan nartulla ei saa teettää pentuja alle 10 kuukauden välein, mutta koska juoksuajat tulevat useammin, on mahdollisuus teettää nartulla välissä ns. pimeitä pentueita. Jos vahinkoja sattuu usein samalle kasvattajalle, voi miettiä, onko kyseessä vahinkoja...

Pentutehtailusta paljon asiaa mm. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla, SEY ry. ja pitää muistaa, että ostamalla pentutehtaasta koiranpennun (säälistä?, pentu uhataan ehkä lopettaa, jos kotia ei löydy), tukee pentutehtaan toiminnan jatkumista. Mukaan saattaa tarttua tauteja, kun vanhempien rokotusohjelmaa tai loishäätöjä (myöskään pentujen) ei ole noudatettu ja pennusta saattaa seurata hyvinkin korkeat eläinlääkärikustannukset ja olenpa nähnyt ulkomailta tuotuja "paperikoiria", joissa ei välttämättä yhtäläisyyttä rodun rotumääritelmään äkkiseltään huomaa... Tarjontaa löytyy niin kauan kuin kysyntää on.

En paheksu ns. paperittomia koiria, mutta yllätyksiä näissä monirotuisissa voi ilmetä eikä kaikki ole välttämättä mukavia yllätyksiä - taustasta riippuen voi yllätyksekseen huomata vaivattomaksi ostetussa kääpiökoirassaan uskomatonta koonkasvua, työlästä turkkia, haukkuherkkyyttä, metsästysviettiä, joita ei vanhemmissa havaittu (ainakaan tutussa emässä!), mutta kukapas tutki ne taustat tarkoin? Eikä ne sairaudetkaan ole poissuljettuja vaikka moni tykkää paperittomien olevan terveempiä kuin rotukoirien... miten lie terveystutkimukset ja sukusiitokset? Rotukoiraa hankkiessa tietää, mitä suurinpiirtein on saamassa tai mitä tulevaisuudelta odotettavissa niin perinnöllisten sairauksien, koiran koon, turkinlaadun kuin viettienkin suhteen.

Kevät on pentutarjonnan runsauden aikaa ja kuka niitä söpöläisiä voisi vastustaa, jos yhtään koiranhankintaintoa on!

Raappavuoren Granadilla, Sissi, kävi viihdyttämässä tänään vauhdikkaalla menollaan sekä vastustamattomalla söpöydellään mummoaan ja tätejään. Tässä muutama otos - kiitos Paulalle ja perheelle, Sissi on sisukas ja suloinen otus!






Huomenna suunnistan taas Hämeenlinnaan silmäsairaustilaisuuteen, jossa Elina Pietilä luennoi. Hauskaa viikonloppua ja aurinkoisia kelejä!

Ps. Suomen Snautserikerho kerää snautsereista tietokantaa ja sinne voi käydä raportoimassa omastaan niin terveys- kuin luonnetietoja, käykääpäs kirjautumassa ja tietoja ilmoittelemassa. Sinne voi aina tilanteen mukaan lisätä tai muokata ja ovat tärkeää tietoa rodustamme, terveystietokantaan

 

 

4 kommenttia:

  1. Niin täyttä asiaa, hyvä Tarja !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jotenkin näistä "uutisoinneista" tuli mieleen :D

      Poista
  2. Täyttä asiaa

    -Marianne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatus kirjoitukseen lähti talven aikana siitä, kun ns. ei-koiraihminen ja vähempi Suomen Kennelliiton toimintaan perehtynyt tuttavani halusi asiasta lisäselvyyttä...
      Turhan usein kuulee kennelnimen miellettävän synonyymiksi pentutehtailuun, koiralaumaan, kaikenlaisten pentujen ja koirien välittämiseen, hämäräbisneksiin jne.
      Pitäsi muistaa tuoda enempi esille sitä kenneltoimintaa, joka perustuu tiukkoihin kriteereihin niin kennelliiton kuin rotujärjestöjenkin taholta ja tosiaan, ei se kennelnimi vaan silloin ilmesty, kun narttu ja uros viettävät riiaushetkeään :D

      Poista

Rauhallista joulunaikaa ja monenlaista taikaa!

Rauhallista joulunodotusta jokaiselle 💖 Joulu tulla jollottaa, joulupuuron porinassa, hyvän mielen hyrinässä, piparkakku kainalossa, kahvip...