Oma tyttötrio

Oma tyttötrio
Reeti ja Sökö

perjantai 13. lokakuuta 2017

Väriä lokakuun sateisiin!


Vettä on jaksanut sataa koko syksyn. Tänään on ollut sateettomampi päivä, oikein aurinkoinen suurimman osan aikaa, mutta nyt ripsii jälleen vettä. Puimatonta viljaa makaa pelloilla eikä nuo urheilulliset ulkoilureissut ole olleet kovin vedenkestäviä vaikka yritän tähdätä sateettomaan hetkeen (onnea on valita itse työskentelyaikansa! mutta tunnustan, että tällä hetkellä se menee hyvin pitkälti kakarakoiran vireystason mukaan). Puhtaista lattioista ei siivoamisen jälkeen tarvitse kovin pitkään nauttia, sillä rapaa kantautuu sisälle tassujen pyyhkimisestä huolimatta. Karuista syyskeleistä huolimatta nautin syksyn väriloistosta ja koiraviisikostamme. Akka on jo sisäsiisti, käyttää hampaitaan moneen asiaan, puri mm. poikki kolme kaulainta yhtenä päivänä, saa hassuja hepuleita ja hakee varmasti jostain vanhemmasta akasta painikaverin itselleen vaikka ihan väkisin. Perusasioita harjoitellaan päivittäin ja tolkkuna oppilaana se ottaa vinkit vastaan. Toistaiseksi. Muistan hämärästi, että luvassa on useampikin mutkamäki ennenkuin kaikki tarvittava tieto on kakaran pääkoppaan saatu sisäistettyä ja käytös on joka asiaan varma. Sellaiseen voi mennä kaksi tai kolmekin vuotta, joten joka päivä harjoitellaan jotain ja oletan, että jotain jää takaraivoon vaikka luvassa tulee olemaan hetkiä, jolloin nuori koira ei millään meinaa muistaa jo opetettuja asioita. Luoksetuloharjoittelu on tällä hetkellä ykkösasiamme, jota pääsemme hyvin harjoittelemaan luvallisilla alueilla. Kouluttamisen yksinkertaisuus: aina kun koira tekee jotain, mitä haluat sen tekevän, palkitse sitä siitä jollain ja palkkioksi riittää useimmiten kehuminen. Luoksetuloharjoituksissa käytän innostavaa äänensävyä, joskus toiseen suuntaan menoa sekä koiran tultua luokse tarjoan sille runsaiden kehujen lisäksi makupaloja ja vapautan sen uudestaan, jottei koira opi, että joutuu hihnaan aina, kun se tulee luokse. Kuvat niistä tilanteista peräpuolista, sillä tulosuunnassa käsillä oli muuta puuhaa kuin kameran pito ja vinkkaan, että älä päästä koiraa harjoituksissa kovin kauas luotasi vaan tee luoksetulokutsuja tiheään tahtiin. Nyt lähden Akan kanssa hallitreeneihin Renkomäen hallille harjoittelemaan muita tärkeitä asioita. Mukavaa viikonloppua!







Korsikin lie lionnut jo ja märkää savea näillä kulmilla riittää vaikka kauniita nuo pellot kauempaa katsottuna ovat!




Iltaisin on mukavaa katsella vaikka tuikkuja tuvassa!

Kiitos Pirjo ja Eero, tämä on hieno :)


maanantai 9. lokakuuta 2017

Tuuloksen ryhmikset ja Hyvinkään pentunäyttely

Piipahdin Tuuloksen ryhmänäyttelyssä lauantaina ja sunnuntaina Raappavuoren Ilmiansan, tutummin Ansan kanssa. Lauantaina liettualainen Ernestas Balsiukas arvosteli neitosen seuraavin sanoin: "2-vuotias. Hyvät mittasuhteet. Kovin pitkät jalat. Hyvä ylälinja. Hieman suora etuosa. Hyvät kulmaukset takana. Vapaat liikkeet, mutta tarvitsee vähän lisää voimaa taakse. Erittäin hyvä karva." AVO ERI AVK2 SA PN2 varaSERT. Sunnuntaina Juha Palosaari tuumasi tyttösestä puolestaan näin: "Todella lyhytrunkoinen. Erinomainen pään malli ja pituus. Korvilla on taipumus olla ruusukorvien asennossa. Kaula voisi olla pidempi. Niukasti kulmautunut edestä ja takaa. Eturinta saisi olla selvempi ja rintakehä pidempi. Liikkuu kauniin tasapainoisesti. Hieno häntä. Aivan erinomainen karvan laatu." AVO EH AVK3 - kiitos Tiinalle ja Eetulle, Ansa on lupaava neitonen ja kuvassa Tuuloksen kauppakeskuksen pihalla pienellä happihyppelyllä. Näyttely oli kauppakeskuksen parkkihallissa, jossa hirvittävä kakofonia kävi ainakin minun korviini, mutta Ansaa se kovin karkea paikka ei haitannut muutoin kuin kehässä korvien asennossa


Sunnuntaina oli samaan aikaan Hyvinkäällä pentunäyttely, jonne en ehtinyt kuin loppurutistusta sivulta ihastelemaan ja jossa oli esiintynyt yhteensä kahdeksan snautseripentua sekä kaksi kasvattajaryhmää. Lämmin kiitos osallistuneille: Paulalle, Rajalan ja Starkin perheelle sekä ihanille apukäsille Nisalle ja Ninalle! Rotumme erikoistuomari Marianne Holm arvioi 5,5 kuukauden ikäiset pennut näin:

Raappavuoren Kehveli, "Kelmi": Tiivis neliö, joka saa vielä kovasti miehistyä. Ikään riittävä pää, hyvä kaula, erinomainen eturinta ja rintakehä. Voimakas takaosa. Erinomainen karkea karva. Ylälinja jää vielä etumatalaksi liikkeessä ja koira on aavistuksen varvasahdas takaa ja eturaajat saisivat kulkea yhdensuuntaisemmin. PEK3

Raappavuoren Könsikäs, "Kössi": Hienolinjainen, jonka toivoisin huomattavasti kiinteämmäksi. Vahva, hyvämuotoinen pää. Erinomainen kaula. Hyvin kauniit tasapainoiset kulmaukset. Sopusuhtaiset raajat. Hyvin rakentunut takaosa. Erinomainen karva. Liikkuu moitteetta. PEK1 KP VSP


Raappavuoren Karuakka, "Akka": Vielä kovin löysänä esiintyvä narttu, jonka toivoisin kauttaaltaan tiiviimmäksi. Kaunis pää ja ilme. Hyvä kaula. Oikea runko, erinomaiset raajat. Hyvä runkokarva, raajoissa pehmeämpi. Liikkuu vaivatta, mutta antaa löysän vaikutelman. PEK4

Raappavuoren Kuperkeikka, "Mallu": Hurmaava narttu, erinomaista tyyppiä. Kauniit mittasuhteet. Hieno pää. Hyvä kaula, eturinta ja rintakehä. Erinomainen takaosa, vahva reisi. Oikea häntä. Esimerkillinen karva, varpaisiin asti karkea. Liikkuu täysin moitteetta jo nyt, kauniit linjansa säilyttäen. PEK1 KP ROP RYP4


VSP Raappavuoren Könsikäs ja ROP Raappavuoren Kuperkeikka

Kasvattajaryhmä: Hyvin liikkuvia oikeita snautsereita, joista paria toivoisin kuitenkin tiiviimpään kuntoon. Tyypppi ja anatomia kuitenkin selvästi hallinnassa. Onnittelut kasvattajalle! KASV1 KP

Ihanat ja iloiset pienet taapertajat kasvattajaluokassa narunpäittensä kanssa: Kössi ja Jouni, Akka ja Nina, Kelmi ja Nisa sekä Paula ja Mallu 💖

video

Parikilpailussa esiintyivät Nisa Keltaniemen handlaamana Kehveli ja Kuperkeikka upeasti BIS3-pariksi, mahtavaa menoa!

BIS3-pari Hyvinkään pentunäyttelyssä, kuva Texterri/Paula Heikkinen-Lehkonen


Kiitos Nealle trimmeistä ja toivottelemme jokaiselle mainiota lokakuun jatkoa! Ukkoseni kotiutui illalla Malesia-Thaimaa-kierrokseltaan ja arkinen aherrus asettunee uomiinsa vihdoinkin (vai valitettavasti?) tälle syksylle. Kuvissa päivittäistä lenkkimaisemaamme ja oman pihan yksi väriläiskistä, ainoa vaahteramme. Nyt sataa jälleen vettä.....




maanantai 2. lokakuuta 2017

Liettua-Loviisa ja loistavaa lokakuuta!

Sain upeita uutisia Suomen Snautserikerhon syyskokoukseen ja jalostuspäivään näyttelykehistä ihaillessani samaan aikaan viime kesänä minulle myönnettyä hopeista ansiomerkkiä, jonka nyt syyskokouksen yhteydessä Hämeenlinnassa käsiini sain. Minua pyydettiin jatkamaan edelleen kerhon jalostustoimikunnassa ja näin alkoi viides kausi (9. vuosi) rotumme tärkeässä luottamustehtävässä, kiitos luottamuksesta.


Raappavuoren Intuitio kävi Liettuassa kaikkien rotujen näyttelyssä kahtena päivänä peräkkäin ja lauantaina Olga Romanova Moldovasta arvioi Intuition näin: "Tyypillinen rodun edustaja, hyvänmallinen pää, hyvä kuonon pituus, hyvänmalliset korvat, hyvä purenta, hyvänmallinen runko, hyvät kulmaukset, maatavoittava ja lennokas liike." AVO1, N-SERT - hienoa! Liettuan N-serti tarkoittaa isoa sertiä, joka jää roikkumaan. Eli kun Intuitio saa Suomen Muotovalion arvon, niin samalla se pokkaa Liettuan Muotovalion arvon. Sunnuntaina Tino Pehar Kroatiasta arvosteli Intuition seuraavin sanoin: "2-vuotias, hyvät mittasuhteet, tyypillinen ilme, hyvä runko ja kulmaukset, erittäin hyvät liikkeet, erittäin hyvä turkki." AVO1, N-SERT, ROP - Mahtavaa eikä ollut turha reissu, paljon onnea Pialle ja Outille!


K-pentueesta kaksi tyttöä debytoi myös näyttelykehissä sunnuntaina Loviisan epävirallisessa pentunäyttelyssä ja tuomari Maija Mäkinen tykkäsi pikkutytöistä hienosti näin:

Raappavuoren Kimurantti: 5 kk. Feminiininen pentu, joka tässä kehitysvaiheessa antaa matalan vaikutelman. Hyvä pää, silmät ja purenta. Hyvä kaula ja eturinta. Hyvin kehittynyt runko. Hieman pitkä lanne. Tasapainoiset kulmaukset. Sopiva luusto. Hyvä häntä. Liikkuu tasapainoisesti, mutta kauttaaltaan vielä pentupehmeästi. Ylälinja saa vahvistua. Erinomainen karkea karva. Erinomainen käytös, mutta tarvitsee vielä kehätottumusta. PEK2


Raappavuoren Kuperkeikka: 5 kk. Ryhdikäs, feminiininen pentu, jolla hyvät mittasuhteet ja ylälinja. Narttumainen pää. Kauniit tummat silmät. Oikea purenta. Korvat saisivat asettua vakaammin. Hyvä kaula. Ikään sopiva runko. Hyvä selkä ja häntä. Etuosa saisi olla paremmin kulmautunut, hyvin takaa. Hyvä karkea karva. Liikkuu reippaasti hyvällä askeleella yhdensuuntaisesti. Oikea temperamentti. PEK1 KP ROP RYP2



Hienoja ja erittäin lupaavia pikkutyttöjä 😍 Oikein mukavat arvostelut saivat ja paljon onnea Heidille ja Paulalle - ylpeitä ollaan!

Akkakin sai ensimmäisen pystinsä. Piipahdin sen kanssa lauantaina Virenojan koulun järjestämässä match showssa, jossa oli runsain mitoin koiria joka luokkaan. Akka sijoittui isojen punaisten pentujen neljänneksi ja hauskaa meillä oli, ihan ämpärikaupalla lystiteltiinkin 😇 Loistavaa lokakuuta jokaiselle, nauttikaa luonnosta - paljon on komeita muuttolintuparvia sekä mahtavia värejä ihailtavaksi! Omenoitten tuoksukin on yhä huumaava tuvassa, jonne niitä kannetaan ja löytyypä niitä unipehkuistakin.... Miten sitä kaipaakaan hotellien puunattuja lattioita ja siistejä lakanoita hetkittäin? Etenkin kosteina aamuina, kun pihalta on nurmikko vasta niitettynä ja se kantautuu tassujen mukana sisälle. Höps, mukavaahan se on, että tuvassa piisaa puuhaa ja luonnonläheisyyttä - joku voisi pitää oikein eksoottisenakin sellaista 😛


perjantai 29. syyskuuta 2017

Aurinkoiset terveiset Turkista!

Saimme taas täysin huoletta pitää lomaa ja iso kiitos kotimiehille niin kotihärdellin hoidosta kuin remontistakin sekä lämmin kiitos Josulle Akan privaatimmasta hoitamisesta! Meillä olikin oikein mainio ja kesäinen syyskuun loppu. Vietimme nääs Jounin kanssa pari viikkoa lomaa tutuissa maisemissa Turkin Alanyassa. Enimmän aikaa tuolla erinomaisessa lomapaikassa tuli vietettyä äksäasennossa Kleopatran rannalla rentoutuen. Tosin minä taisin pulikoida ranta-ajasta suurimman osan aikaa ihanan lämpimässä meressä, mutta tulipahan mopoiltuakin (enkä suosittele herkkähermoisille!) useampana päivänä ristiin rastiin Alanyan ympäristössä ja katsottavaa riitti monelta kantilta. Kuvasarjalla mennään eivätkä ole kovin kronologisessa järjestyksessä, sillä olin lomalla. Nyt olen jo melkein antautunut arkirytmiin Jounin lähdettyä samantein jatkamaan ansaittua pitkää lomaansa Thaimaa-Malesia-kierrokselle. Hauskoja ja mieleenjääviä reissua, monenmoisia retkiä ja ihania yhteisiä hetkiä 💞




































Lisää kuvia tässä linkissä. Lämpimiä muistoja, joista osa yhä matkaa toisessa kamerassa maapallon toisella puolella just nyt :)

Väriä lokakuun sateisiin!

Vettä on jaksanut sataa koko syksyn. Tänään on ollut sateettomampi päivä, oikein aurinkoinen suurimman osan aikaa, mutta nyt ripsii jälle...