Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

maanantai 30. joulukuuta 2013

Kaikkea kaunista ja hyvää vuodelle 2014!

Tänään käytin Reetiseni ultratutkimuksessa Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalla. Nurmikarin Satu tuumasi, että narttu on erinomaisen tukevasti tiine! Joten jos kaikki sujuu edelleen mallikkaasti, niin maha-asukit ilmestyvät maailmaan helmikuun alussa. Tulevan vuoden suunnitelmat on näin siis lyöty lukkoon tässä härdellissä, Reeti tietäväinen ilme naamallaan - tyytyväinen, täydellinen ja täyteläinen on!


Herttainen Herttamme, MummoKoira, Todellinen Lauman JohtajaNarttu, täyttää huomenna 9 vuotta! Pirteä HöröKorvamme, Elämämme Sulostuttaja, HienoHelma, joka joskus voipi vahingossa antautua kunnon kisailuun, kuraleikkeihinkin tai höskäpyörimisiin!




Tätä juttua kirjoittaessani sataa vettä, nurmikko on ihan vihreä, lenkillä olen törmännyt kotiloihin ja sammakoihin... Eipä taida kuitenkaan jättää talvea väliin - kyllä se lumen sieltä vielä sataa! Nyt vuodenvaihtumistunnelmiin!

"Mietin elettyä elämää,

nyt kun vaihtuu vuosi tää.
Hyviä hetkiä vuodessa tässä.
toisinaan kyynel kimmeltämässä.
Terveys, koti, ystävät hyvät,
siitä muodostuvat elämän jyvät.
Elämän raanua kutoessamme,
raitojen värejä valitessamme,
kirkkaat värit, ilon juovat,
tummat raidat osansa tuovat." 
 
ERINOMAISTA UUTTA VUOTTA JOKA TUPAAN!

Toivotamme teille ensi vuodeksi:
12 kuukautta Iloa,
52 viikkoa ystävyyttä,
365 päivää rakkautta,
8 760 tuntia toteutuneita toiveita,
525 600 minuuttia auringonpaistetta
sekä 31.536.000 sekuntia onnea!


Laitetaas vielä somisteeksi Reetin, Hertan ja Sökön yhteiskuva Tapaninpäivältä, kelit ovat ihan samat nyt.Tästä triosta ja meistä lisää juttua löytyy, kun klikkaat kotisivuillemme 

 
 


torstai 26. joulukuuta 2013

Tapaninpäivän terveiset!

Lämpimät kiitokset ihanista joulumuistamisista! TapaninAamun sininen hetki - Rämä, Hertta, Reeti ja Sökö



Meillä on joulunpyhät vietetty perhepiirin, ystävien ja runsaan lemmikkilauman kesken - ulkoilua, syömistä, löhöilyä, saunomista ja erinomaista seuraa. Hauskaa on ollut ja eipä ollut pukillakaan lahjoista runsaudenpulaa, sillä pakettimäärästä päätellen kiltisti on perheemme (minäkin) taas vuoden viettänyt. Tiesinhän minä sen!

Joulukuusemme koristelut tänä vuonna (kuusi on ollut jo sama 20 vuotta), Sökö sohvatuolilla


Tapaninpäivän kunniaksi tuli ulkoilutettua kameraa, kun ei satanut. Ei nuo kovin kummoisia kuvia ole, mutta kuvista huomaa, että rapa on roiskunut eikä Rämä ulkoile vieläkään ihan irralleen, kun aika anteliaalla päällä on ja tyttöjumppaa Sökön kanssa kovasti harrastavat. Tuhnuisissa keleissä pyhiä vietetään, nytkin mittarissa +6 astetta, ei sada, mutta kovin hämäräistä ja sumuista. No eipähän lenkkeillessä tarvinnut IceBugeja ulkoiluttaa tai autoillessa liukkaasta kelistä lainkaan harmia, mutta lasinpesunestettä kuluu...








Lähdössä ollaan Tapaninpäiväajeluille, illalla olisi kutsu ystävien kera Tapanintansseihinkin... Taidetaan kutsu kuitenkin laistaa, kun sattuu niin monenlaista menoa päällekkäin eikä tuo kroppakaan niin ryttyytyskunnossa ole. Laistaako vai ei? Mietintämyssyssä nyt vielä ja kehoa kuunnellen.

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyri Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Tapaninpäivä, 26. joulukuuta on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä. Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä liikkui eri puolilla kyliä. Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät "sylin tapaninlankaa". Mieluisille pojille tytöt antoivat pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän. Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa ja näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä. Tapaninpäivä oli myös entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana. Aamuvarhaisella käytiin laittamasssa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi. Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa. (Wikipedia)


sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tupatunnelmaa ja sinisiä hetkiä - Hyvää Joulua!

4. adventtiaamu on valjennut ja tuvassa kaikki hyvin! Pihalla on pimeää, vettä on saatu taivaan täydeltä ja mittari näyttää +6 astetta, joten eipä liukkaista rekikeleistä tietoakaan vaan tuvassa riittää lämmintä, mieluista seuraa ja erinomaista tunnelmaa! (Käyn kuitenkin varastosta lasketteluvehkeet jo kuistille valmiiksi laittamassa, kolahan tuossa on kesän yli valmiina töröttänytkin, kun ei näistä Suomen keleistä aina tiedä.)

Siskokset Rämä ja Sökö aloittavat joka aamun perinteiseen rottakoiramalliin, kun hoitogerbiileille laittelen ruuat ja vedet. Terra on laskettava alas, jotta pääsevät Tupun ja Hupun touhuja tovin seuraamaan




 
Kuvia talvipäivänseisauksen sinisestä hetkestä!

Hertta, Sökö ja Rämä

Reeti ja Sökö seuraavat Rämän ja Hertan pallotouhua

Rämän ja Sökön jumppaa

RämäFintinsfia

Hertta, Sökö ja Reeti, Rämä hämärästi taustalla

Sökö ja Rämä

Reeti 3 viikkoa astutuksesta

Perjantaina piipahti sijoitusnarttumme Raappavuoren Granadilla, Sissi. Hyväluonteinen ja mainio vajaan vuoden ikäinen erittäin tekeväinen tapaus, jalkakarvat on kuvassa märkänä, mutta lupaavalta nuorelta neitoselta näyttää, kiitos Paulalle ja perheelle!


Jotenkin tämä laulu on aamun mielessä soinut ja ääneenkin hoilotellut!
 
Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa,
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta.
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista,
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan,
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta,
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,
Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha -
Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.
 
 
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA JA MONENLAISTA JOULUNTAIKAA!
 
 
JOULUPATJA eli kummottos viätetä hiano joulu.
1) Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2) Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimii ja hyvä ruakka.
3) Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4) Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja eläiten kans.
5) Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut.
6) Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
 

Reeti ja Sökö jouluna 2012




 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Vielä viikko tonttuillen!

 
 
 
"Jos on liian vähän aikaa 
kokeilehan tätä taikaa:
kääri kiire joulusukkaan
sano sille "mene hukkaan"
Johan loppuu turha touhu
saapuu rauhallinen Joulu."
 
Joulunalusaikaan kuuluu monenlaista puuhaa, kiirusta, supsattelua ja salamyhkäisyyttä, etenkin pikkulapsiperheissä. Meillä mennään vähän hillitymmin eikä noista perinnesiivouksistakaan tarvitse isommin huolta kantaa, kun tutun porukan kesken juhlapyhät vietetään (lemmikkieläimet ovat kyllä hyvä syy moneen sotkuun!). Ulkona tuulee nyt taas kerran napakasti, mittari näyttää +8 astetta lämmintä ja tuvassa huilailee kaksi kyyhkyä ja neljä snautseria. En ole määrää lisännyt vaan SököFröökynän sisko RämäFintinsfia tuli meille viime perjantaina hetkeksi lomailemaan. Sopuisasti nelikko touhuilee ja yhteen hiileen puhaltelee eikä Rämän juoksuaika mitään eripuraisuuksia mukanaan tuonut. Aamukuvat - Rämä housuineen seuraa sohvanojalla sukulaistensa touhuja
 
 
 
Viime sunnuntai vierähti Suomen Snautserikerho ry:n rotukopilla Helsingin messukeskuksessa. Rotukoppien tarkoituksena on jakaa tietoa rodusta sekä rotukerhon toiminnasta, tottakai se toimii myös erinomaisena levähdyspaikkana monelle näyttelykävijälle. Itse en snautserikehää ehtinyt lainkaan seuraamaan, mutta onnittelut kaikille menestyneille tasapuolisesti sekä kiitokset rotukopin talkooväelle ja kävijöille minunkin puolestani! (Omia koiria en näyttelyyn ilmoittanut ihan jo pelkästään tautiriskin vuoksi, tiesinhän jo etukäteen, että Reeti on näinä aikoina ehkä tiineenä.)
 
 
 
 
Jos vielä torttuleivonnaissormea syyhyttää, niin voipi niitä torttuja perinteisestä mallista poiketen väsätä. Tämä vaihtoehtomalli kiertää nyt ahkerasti facebookissa, itsekin olen tuunannut noita jo teini-iästä (Tahvoa muistellen) lähtien - hauska ja osuva jokavuotinen seuralainen snautseripipareitten kera, kiitos Nanne kuvasta! Vesi valahti kielelle ja tiedänpäs, mitä tänään teen
 
 
Tänään menemme ystäviemme kanssa nauttimaan Kuninkaallisten joulukonsertista Orimattilan kirkkoon. Luvassa taas kerran meille perinteinen joulunalusmeno hienoja joululauluja kuunnellen (itselläkin tulee laulettua mukana, mutta silleen hillitysti äänettömyyteen pyrin, Jouni tökkii taas varmasti kylkeen useamman kerran ja hyssyttelee...) - kyllä ne tuollaiset juhlat vaan joulutunnelmaan ja laulamaankin saavat!
 

 
Maanantaina pyörähdettiin tätini kanssa astutusreissulla Porvoossa ja keskiviikkona käydään sama reissu uudelleen varmistukseksi - luvassa siis shelttipentuja parin kuukauden päästä Milennas-kenneliin. Mukavasti monta pientä joulunaluspuuhaa on vielä luvassa ja tonttutaikoja ilmassa! Josko tässä opetusvideota kvartetille ja muihinkin koirakoteihin Koirat koristelevat joulukuusen 
 
                          "Ystävä hyvä, relaa jo vähän,                             
pysähdy vaikkapa hetkeksi tähän.
Jouluna turha on hössöttää suotta,
sitähän ehtii pitkin vuotta.
Teetpä Sinä sitten sitä tai tätä,
joulun aika ei tulematta jätä.
Unohda siis turhat kiireet ja juoksut,
istahda nauttimaan tunnelmat tuoksut.
Jouluna voit nähdä sen, hetken kauniin sinisen,
silloin voit kuulla laulun tuulen,
jossa on sävel rakkauden suuren."
 
*********************

"Tiukuja voi jo kuulla,
Joulu on porraspuulla.
Sytytä kynttilä,
hiljenny tovi,
avaa joululle ovi."
 
Lunta ei ole tulvillaan talvisää, mutta eiköhän sitä taas jollain kohtaa ihan riittämiin saada ja jouluahan se pukkaa! 
 
"Lala lallallei, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin!"
 

 
 

maanantai 9. joulukuuta 2013

TonttuTerveiset ja 2012 lyhyesti - Kiitos!

Viikonloppu hurahti pikkujoulutunnelmissa Tallinnan suunnalla ja kovaa vauhtia joulua kohti mennään. Kiitos kotimiehelle, että jälleen kerran hyvillä mielin reissuun päästiin ja hommat hoituivat lumitöitä myöten! Lunta ollaankin saatu ihan sopivasti ja oikein jouluiselta ulkona näyttää. Tässä kuvakoostetta viime torstailta - aurinko on näyttäytynyt myös oikein mukavasti vuoden pimeimpään aikaan (ei kyllä lämmitä eikä rusketakaan...)


 
 

No sitten pellolla oli kissa hiirijahdissa ja kuinkas sitten kävikään? Kissa juoksi hurjaa vauhtia Sökö perässään puuhun, nuo Hertta ja Reeti eivät siitä innostuneet, ovat nääs jo tuttuja kissankynsien kanssa, mutta Sökö ei vielä ole tutustunut kovin hyvin. Onhan se niitä nähnyt, mutta vieläkin tukevammin niihin haluaisi tutustua - ekassa kuvassa kissa puussa ja tokassa Sökö puun alla


 
Miten aina joulun alla tulee katsottua noita kuusipuita sillä silmällä, menisihän se mäntykin? Nättejä ovat, mutta meillä töröttää oma ikivanha ja tuttu muovinen joulunaikaan tuvassa, kun ei sitä aitoa oikein meidän huusholliin voi tuoda - kukat taintuvat ja minä vuodan räkää. Eipä sen puoleen, näyttää nuo kukat aika kärsineeltä ja röhää jo on...


 
  
 
Kuvassa vasemmalta Reeti, Sökö ja Hertta

 

Pistänpäs tähän vuoden 2012 tapahtumia lyhyesti:

Terveys:
- Festmannin ja Förskotin lonkat on lausuttu A/A, Farsflickan B/A ja Fritjoffin C/C
- Festmannin, Förskotin ja Farsflickan kyynärät 0/0
- Fröökynän, Förskotin, Eetvartin ja Detaljin silmät todettiin terveiksi, Festmannilla lievä distichiasis (ylim. ripsi)
- Eetvartin sydän todettiin terveeksi ja polvet 0/0
Kokeet:
- Eulaalialle Suomen snautserikerhon TOKON alokasluokan voitto 175 pisteellä ja sijoittui hienosti toiseksi kerhon koko rotumestaruuskisassa
- Fröökynä kävi suorittamassa MH-luonnekuvauksen hyväksytysti
Näyttelyt:
- Fröökynä sijoittui Suomen Snautserikerhon ”Vuoden näyttelytulokas 2012”-kisassa toiseksi
- hienoja tuloksia näyttelypuolella Epeliinalle, Epelille, Festmannille, Fröökynälle ja Gasoliinalle
Pennut:
- Epeliinan pennut syntyivät 4.1. (Raappavuoren G-pentue)
- Diureetin pennut saivat varmaan alkunsa 30.11. - ultraan vien varmistukseen 30.12. (luvassa H-pentue)

Noita virallisia tuloksia voi katsoa tarkemmin kotisivuiltamme sekä Kennelliiton KoiraNetin tietojärjestelmästä. Lisäksi Snautserikerhon omille kotisivuille tästä linkistä, jossa lisää monenlaista tapahtumaa. Harrastaminen on hauskaa ja snautserista on monenlaiseen menoon!

Lämpimät kiitokset ja terveiset!

- kasvattieni perheille, kaikki kasvattimme ovat edelleen alkuperäisissä kodeissaan tekeväisinä ja harrastavaisina kavereina mukavien ihmisten ilona
- ystävilleni neuvoista, tuesta ja antoisasta yhteistyöstä
- Tuulalla, joka jaksaa päivitellä kotisivujani
- erityiskiitokset omalle perheelleni tuesta, kotimiehityksestä ja kaikenlaisesta avusta (yhteinen kennelnimemme Jounin kanssa täytti 23 vuotta viime kesänä)

Monessa menossa on vuoden mittaan taas tullut oltua mukana unohtamatta aurinkolomia Egyptin Hurghadaan ja Turkin Alanyaan, olutjuhlaa Tallinnassa tai astutusreissua Ruotsissa (ne sellaisia isompia reissuja tai ainakin mieleenjääneet). Arki menee omalla painollaan, mutta yhdistystoiminta on yhä lähellä sydäntäni ja useassa yhdistyksessä touhuan mukana rivijäsenenä, lisäksi luottamustehtäväni jatkuvat edelleen Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunnan jäsenenä (oli viikko sitten hallituksen kokouksessa vahvistettu tämä viides alkava vuosi) sekä Salpausselän Koirankasvattajat ry:n hallituksen jäsenenä (moneskohan vuosi siinä jo alkoi...) sekä toista vuotta sen varapuheenjohtajana.

Nyt taidan toviksi paneutua vähän jouluvalmisteluihin - mukavaa alkavaa viikkoa! Ensi viikonloppu tulee hurahtamaan vielä synttäreitten ja pikkupikkujoulujen merkeissä. Joskohan tuon Rauhankin ruokapöydän yltä muualle häätisi, jottei aamupalan päälle ylimääräistä lisää ilmaannu


Vinkkinä vielä erinomainen joulukalenteri, jota aamupuuhien lomassa tulee kuunneltua ja sopii taatusti kaikenikäisille, suosittelen! Tie taikametsään




maanantai 2. joulukuuta 2013

Astutusreissu Ruotsiin

Perjantaina lähdimme Jounin ja Reetin kanssa kohti Ruotsia. Ensin ajoimme Turkuun, siitä lauttaan ja lauantaiaamuna starttasimme Tukholman satamasta kohti Västeråsia. Jännitti! Ollaanko sittenkään oikeaan aikaan matkalla? Hyväksyvätkö ne toisensa? Tuleeko jotain mutkia matkaan? Kaikenlaista ehti viikon varrella ja etenkin sen viimeisen etapin aikana mietiskellä... Ja Reeti lauloi! Itse asiassa se lauloi jo kotoa Turkuun (olisi ihan laivan karaokebaariin passannut!) ja entistä vakuuttavammalla äänellä matkalla Tukholmasta Västeråsiin! Tähän täytyy huomauttaa, että autoillessa minä hoidan yksinäni lurittelut ja koirat matkaavat hiljaa nauttien hoilauksestani, mutta nyt mentiin duettovoimin joululaulujen tahtiin. Jouni on myös jo aikoja sitten tottunut autohoilailuuni, joten sopuisasti matkaamme kaikilta osin (muksut muuten aikanaan pyysivät olemaan hiljaa reissujen ajan...). Lievä? jännitykseni haihtui perillä samantein - Reeti ihastui Figoon ja vain vajaan vartin kuluttua koirien ensitreffeistä lempi leimahti täyteen roihuunsa. Näin maallikkona tuumaten olimme ilmeisesti ihan oikeaan aikaan paikalla (enhän edes niitä progetestejä lähtiessä ottanut...) ja neljän viikon päästä varmistan vielä ultratutkimuksella, tarttuiko tuliaisia tukevasta touhusta mukaan. Taas odotellaan!

Suuret kiitokset Veronicalle, Evalle ja Marialle hauskasta seurasta ja kestityksestä. Yhteiskuvia pariskunnasta ei ehditty tapahtuman joutuisan etenemisen johdosta ottaa, mutta tässä muutama otos paikan päältä ja saimme tutustua myös sulhasen Doris (Velvet Dandy's Jamaican Me Crazy)-siskoon pentuineen, joten saimme vähän esimakua tulevaan kevääseen! Ensimmäisessä kuvassa kertakaikkisen ihastuttava ja avoin Figo-sulhanen - sen ja minun onnelliset ilmeet onnistuneesta toimituksesta ja pääasia tuli hoidettua erinomaisesti! (oma PääAsia ei ihan silleen, mutta tässä tapauksessa täysin toisarvoista... tarkemmin ajateltuna kohdallani monesti muulloinkin)







Kiitos Evalle sisaruskuvasta - upeat päät, silmät, ilmeet, karvat.... ihan kaikki luonnetta myöten kohdallaan!

Sisarukset Velvet Dandy's Neapolitan Dynamite ja Jamaican Me Crazy 19.5.2013

Paluumatka Västeråsista Tukholmaan sujui edelleen joululauluja radiosta kuunnellessa ja minä sain laulaa lurautella itsekseni, sillä Reetiä ei enää laulattunutkaan vaan tyytyväisenä matkasi nukkuen ja taisi hetkittäin auton peräosasta sellaista tyytyväistä mutinaa ja huokailua kuulua. Loppupäivä lauantaista vierähtikin Tukholman puistoissa, kujilla, kahviloissa ja vähän shoppaillenkin. On se vaan kaunis kaupunki, mutta keli oli tuulinen ja kylmä, joten ei me pitkiä hetkiä kameran kanssa ulkoillen viihdytty. No muutama otos turistinäkökulmasta












Lauantai-iltana ajettiinkin lautalle ja sunnuntaiaamuna oltiin jo takaisin kotona. MainionMahtava reissu ja ihana pikaloma tähän harmaaseen arkeen, kiitos puolisolleni! Ja supersuuret kiitokset taas kerran kotimiehille! Jaa ja miksi me sieltä Turun kautta kuljimme? Ajallisesti nopeammin me sitä kautta liikumme, sillä lauttamatka Helsingistä Tukholmaan on klo 17.30-11 ja Turusta Tukholmaan 21-7.30, joten matkoineen Turun kautta sujuu vähän nopeammin nuo reissut ja kun koiran kanssa laivassa matkaa (yksin en koiraa hyttiin jätä, ihan periaatteesta!), niin lyhyempi aika hytissä on paljon mukavampi kuin pitkä. Ajattelimme myös Turunlautan olevan huomattavasti rauhallisempi näin pikkujouluaikaan ja saimmekin nukkua oikein makoisasti mennen tullen.

Kuvissa Reeti Viking Amorellan kannella ihmettelee, että tuonneko pitäisi lirauttaa? No lirautti se sinne ja pariin muuhunkin paikkaan (kokolattiamatto on melkein kuin tuttu nurmikko!)



Voin siis todeta, että odotettu Raappavuoren H-pentue on uskoaksemme saanut alkunsa! Jos kaikki menee odotusten mukaan, niin pentue syntyy helmikuun alussa ja tähän vielä kertauksen vuoksi taustaa: isä Velvet Dandy's Neapolitan Dynamite, tutummin Figo ja emä Raappavuoren Diureetti, tutummin Reeti - molemmat vanhemmat lonkiltaan ja silmiltään todettu terveiksi, luonteiltaan molemmat ovat erittäin avoimia ja miellyttäviä, näyttelyissäkin kumpikin on kunnostautunut oman maansa muotovalioksi, lisää infoa ja vanhemmista linkit "omille sivuille" kotisivuillamme. Pennuista emme tietenkään voi "takuisiin" mennä, mutta hyvän taustan ne ovat saaneet alkuunsa ja meiltäkin laitamme mukaan mahdollisimman oivat elämäneväät niin sieltä mahaelämästä aina luovutusikään asti monenlaisine kokemuksineen ja helline hoitoineen.

Ensi viikonloppuna laivaillaan taas, kun Megalattioitten pikkujouluja pidetään Tallinnassa. Mukavaa alkavaa viikkoa ja erinomaista joulukuuta!

Nyt alan Unelmanpäivää oikeasti aloittamaan ja joskohan ensimmäisenä kierrän oman pihamaan myrskytuhot.

Velvet Dandy's kennel

 

Vuoden Snautseri-kilpailun tulokset

Kevät päättyi ja lunta on tulvillaan ihan joka paikka ikkunoita myöten. Onneksi vain ulkopuolelta. Ja kevätfiilis on kuin kuvassa pahvilaati...