Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Latvian tuore muotovalio!

Raappavuoren Intuitio piipahti Riikan koiranäyttelyssä Latviassa viikonloppuna ja lauantaina virolaistuomari Juta Haranen totesi tytöstä näin: 2-vuotias vahva narttu, kaunis pitkä pää, hyvät pään linjat, hyvä purenta ja hampaat, vahva ylälinja, hyvä turkki, vahva luusto, liikkuu hyvin. VAL ERI, VAK1, SA, PN1, SERT, ROP -> LV MVA


Sunnuntaina slovakialaistuomari Tibor Havelka arvosteli tyttösen sellaisella kielellä, että käännöstä siitä en nyt tee, mutta hienosti on sujunut kehämenot, sillä tuloksena kehäpyörähtämisestä sunnuntainakin näin: VAL ERI, VAK1, SA, PN1, ROP - paljon onnea Outi ja Pia sekä rapsutukset tuoreelle Latvian muotovaliolle Astalle 💖 Suuri kiitos Noralle trimmistä!


torstai 23. marraskuuta 2017

Pilkahduksia marraskuun pimeisiin päiviin!

Akka saavutti viime tiistaina seitsemän kuukauden iän. Se on innokas oppilas ja haluaa oppia koko ajan jotain uutta. Ulkoillessa se malttaa tällä hetkellä (paino sanoilla tällä hetkellä!) jättää rauhaan jopa edestä kirmaavat rusakot ja tulee nopeasti luokse kutsuttaessa, mutta tiedän täysin korvattomia aikoja olevan tulossa. Nyt on hyvä aika panostaa koulutukseen ja koirahan oppii koko ajan vaikkei varsinaista opetustuokiota pitäisi. Seuratkaa oman toimintanne loogisuutta, sillä koira seuraa tekemisiänne koko ajan oppien esimerkin kautta. Akka siivoaisi lattiat, pyyhkisi pölyt ja vaihtaisi lakanat, jos sillä olisi kädet ja huumorinkukat kukkivat molemmin puolin. Se on innokas apulainen ja täysillä kaikissa töissä mukana! Ennen myrskyä ehdimme toviksi metsään ja touhuamisen jälkeen se malttoi asettua hetkeksi paikalleenkin







Pimeydestä huolimatta jokaiseen päivään mahtuu paljon valoisia tapahtumia ja ystäviä on aina mukavaa tavata. Viime lauantaina vietimme Salpausselän Koirankasvattajien järjestämää kasvattajien yhteistä iltaa Cafe Charlottassa ja monenlaisia antoisia keskusteluja kävimme erinomaisen ruuan sekä makoisan jälkiruokatarjoilun lomassa



Sunnuntaipäivänä nautimme partaisesta seurasta snautseritreffeillä Lahdessa. Keli oli tuhnuinen, mutta liki sateeton ja mukana oli huikeat 18 koiraa ikähaitarissa 7 kk - 13,5 vuotta: Tessa, Hertta, Reeti, Sökö, Jokeri, Akka, Manta, Kerttu, Patu, Lippe, Elsa, Wäinö, Late, Ike, Noosa, Nuusku, Väpä ja Vimma. Nähdään taas!


Illalla piipahdin Lahden Käyttökoira ry:n järjestämässä jouluruokailussa. On tärkeää tarinoida oman rodun lisäksi muitten rotujen kasvattajien ja toisten rotujen parissa harrastavien kanssa, jotta ajatus säilyy avarana. Hatunnosto kaikille talkoohenkisille, vapaaehtoistyö on tärkeää ja se on erittäin mukava harrastus hyvässä porukassa


Valonpilkahduksia marraskuun pimeisiin päiviin ja ylpeä olen sulavasti liikkuvasta laumastamme vaikkei kaikki noihin kuviin samaan aikaan osuneet. Tai osui, mutta ne kuvat menivät roskiin, sillä viisikon vauhti ei kovin yhteistyöllistä ole ja kamera ei vauhtiin tai kuvauskulmiin yksin kulkiessa yksinkertaisesti vain ehdi. Toisekseen silmät on pidettävä jokaisessa, jottei tilanteet pääse yllättämään vaikka aika luotettaviksi ovat vuosien myötä osoittautuneet. mutta haluan huomata ennen koiraa esimerkiksi ohiryntäävän peuran tai maastopyöräilijän tai reagoida nopeasti, jos ovat syömässä jotain jätöstä tai pyörimässä jossain jätöksessä. Niitä jätöshetkiä on koettu ja niitten haisuseuraus on kertakaikkisen puistattava kokemus. Seuraan nyt lämpimässä tuvassa ikkunan läpi erittäin runsasta lumentuloa ja tuuli kuuluu piipunhormin kautta puhaltavan navakasti. Uutisten mukaan rapakeleihin jälleen ihan kohta palataan ja jopas ehdinkin jo tepastella pitkän tovin yllättävän hiekattomilla lattioilla....







perjantai 17. marraskuuta 2017

Silmäpeilausta, strategioita ja mukavaa viikonloppua!

Eilen peilattiin Sukoka ry:n järjestämässä joukkoterveystarkastuksessa Raappavuoren Johtotähden ja Jumprahuitin silmät terveiksi.

Ruuti ja Juuli rotukävelyllä syyskuussa

Lämmin kiitos kasvattiemme omistajille aktiivisuudesta terveysrintamalla ja ne tulokset ovat tärkeää informaatiota tottakai omistajille oman koiran terveydestä, mutta todella arvokasta tietoa kauttaaltaan niin kasvattajalle kuin rotuyhdistykselle koko rodun tilannetta tarkastellen. Monet kasvattajat tarkistuttavat yhä vain pelkät jalostusyksilönsä ja se on hyvin lyhytnäköistä toimintaa koko rodun tilannetta ajatellessa, sillä kapeasta otannasta ei luotettavaa informaatiota voi saada. Kuinka moni kasvattaja tuntee oikeasti jalostukseen ajatellun koiransa taustaa enemmän kuin pelkän isän ja emän osalta. Jokaisessa yhdistelmässä on omat riskinsä ja laajasti taustoja tutkimalla sekä niitten olemassaolon tiedostamalla on paljon helpompaa miettiä jalostusvalintojaan. Tai ainakin minä ajattelen niin, mutta toki vallalla on yhä yleisesti sekin ajatus, että mitä ei ole tutkittu, niin sitä ei ole olemassakaan. Jalostusta säätelee Suomen Kennelliiton jalostusstrategia, jonka pohjalta jokainen rotuyhdistys tekee oman jalostuksen tavoiteohjelman. Laitoin tähän päätavoitteet ja koko jalostusstrategiaesityksen vuosille 2018 - 2022 löydät tästä linkistä. Jalostusstrategia vahvistettaneen Kennelliiton valtuuston kokouksessa ensi viikonloppuna.

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päätavoitteet:

  1. Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
  2. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
  3. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
  4. Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
  5. Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
  6. Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria. Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
  7. Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
  8. Kennelliitto tukee ja tuottaa toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista.
  9. Yhteistyötä eläinlääkäreiden ja alan tutkijoiden kanssa tiivistetään. Myös eläinlääkärit tukevat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteita ja tavoitteita.
  10. Kennelliitto vaikuttaa Pohjoismaisen Kennelunionin eli PKU:n ja kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.
Tälläkin viikolla ulkoilimme välillä vähemmän kosteissa keleissä ja kuvaotokset ovat aamupäiviltä, sillä iltapäivisin pidettiin jälleen rapakelejä. Enpä vieläkään sitä kaunista ryhmäkuvaa saanut, sillä aina on vähintään yhden sooloiltava, mutta parissa kuvassa ovat kaikki osuneet kuvaan jotenkin. Nyt tuulee napakasti ja vettä saadaan taas. En vieläkään ole innostunut isompia kirjoittamaan, mutta onneksi muut kirjoittavat loistavasti ja tässä Salme Mujusen erinomainen artikkeli luettavaksi, panostakaa ohjaamiseen: Onnellinen koira oppii ja osaa






Huominen päivä vierähtää Suomen Snautserikerhon jalostustoimikunnan kokousasioissa ja ilta taatusti hauskassa Salpausselän Koirankasvattajien järjestämässä kasvattajien yhteisessä illanvietossa. Mukavaa viikonloppua!



sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Iloista isänpäivää!

Paljon onnea kaikille isille, etenkin omalleni sekä lasteni isälle 💖Tämä blogi menee kuvin kuluvan viikon keleistä, koska en jaksa isosti kirjoittaa syystä, että tällä viikolla on muutamat lehdet toimitettuna painoa varten.Tässä iässä ruutuaikaa on pakko rajata ja vähän pitää pentukoiraakin luppoaikoina ohjata. Lupaan petrata enemmän tekstiä tuleviin postauksiin. Niihin keleihin. Parina päivänä saimme nauttia aurinkoisesta kelistä, mutta turhankin paljon on sekaan sateisia päiviä piisannut ja tänäänkin sataa. Kosteista keleistä huolimatta olen löytänyt joka päivälle poutaisen hetken kunnon urheilulenkkiä varten. Akalle olemme viisanneet tapoja ja luoksetuloharjoitukset ovat edelleen tällä hetkellä tärkeimmät. Se onkin oikein oiva oppilas eikä jätä enää silmittä minua. Jep, koiran on vahdittava minun kulkemisiani eikä minun sen. Kuvat siitä ovat pääasiassa sen hyvästä sekä leveästä peräpäästä (viittaus Lahden pentunäyttelyn arvosteluun) ja vaikka ne ovat peräpäästä, niin se kurkkaa vähän väliä tekemisiäni, jotten vaan katoa. Ja kun se kurkkaa tai kipaisee tökkäämässä minua, niin keskityn nuoren koiran kehumiseen enkä kuvailemiseen. Koiran, etenkään huiman kanssa kulkiessa puhelinta ei pidä käyttää, olipa se irrallaan tai hihnassa, jotta omistajaa oppii tuntemaan oman koiransa hyvin ja huomioimaan myös mahdolliset vaaratilanteet. Valitettavan usein SoMe-maailma vie ajatuksemme monesta tärkeästä asiasta pois, jopa läheisten kavereitten kanssa vietetystä ajasta...

Hertta kuulostelee, että tuleeko Akka riittävän nopsaan kutsun kuultuaan

Voi jotta, mikä keli olikaan tiistain ulkoilutuokiossa. Onnea on mahdollisuus ulkoilla useinkin päivänvalossa

Akan peräpää kuuraisella pellolla

Hertta tutkimassa ojanpohjan tuoksuja

Tuokin on Akka!

Koko jengi napostelemassa rusakonpapanoita tai kaivamassa hiirenkoloja

Hertta lähtee yhä mielellään pitkillekin ulkoilureissuille ja silloin mennään Hertan tahtiin

Akka ja upea kuurainen hakkuualue

Akka ja Hertta leudomapana päivänä, jolloin iäkäskään ei nuttua tarvinnut

No nuo kaikki kuvat eivät kovin laadukkaita otoksia olleet otusten menohaluista johtuen enkä vielä ole keskittynyt puhelimeni hienoihin kamera-asetuksiin. Järkkäriä en yksin kulkiessa mukana kuljeta ja viiden akan kanssa lystittelyt ovat liikkuessani pääasiana. Eilen nautimme Lahden kaupunginteatterissa upean musikaalin "Love Me Tender" ja tänään vietämme hauskaa päivää hyvässä seurassa. Mukavaa päivää jokaiselle ja hellikää toisianne!



perjantai 3. marraskuuta 2017

Komeaa Kekriä ja mainiota marraskuuta!

Juhlan aiheita on löytynyt arkipäiviinkin. Jounin synttärit ja Halloween olivat oikein oivia syitä tiistai-illan herkutteluihin, keskiviikkona vietimme mukavan syyskokouksen Salpausselän Koirankasvattajat ry:n tiimoilta ja minua pyydettiin sekä valittiin yksimielisesti jatkamaan kolmatta vuotta puheenjohtajana, kiitos luottamuksesta. Aikanaan ennen lupautumistani puheenjohtajaksi ehdin olla usean vuoden tämän paikallisen kasvattajayhdistyksen varapuheenjohtajana ja kymmenen vuotta hallituksen jäsenenä. Yhdistystoiminta on vapaa-ajan harrastuksiani ja se harrastus on oikein mukavaa sekä antoisaa hauskassa seurassa. Tänään vietämme Pyhäinpäivän aattoa, huomenna Pyhäinpäivää ja sunnuntaina onkin vuorossa Villen synttärit!



Härdellissä on kaikki hyvin. Kahdella nartulla on juoksut, Akka pitää porukkaa virkeänä pienillä kolttosillaan ja kyyhkyt munivat. Tällä kertaa munivat munansa eri nurkkiin, mutta näkyvät hautovan molempien munia vuoron perään. Hassua, sillä tähän asti ovat munineet samaan kasaan. Mainiota marraskuuta!



Komeita auringonnousuja on ollut!
Iltoja valaisee kynttilät ja tällä hetkellä lisäksi ihana täysikuu

Vuoden Snautseri-kilpailun tulokset

Kevät päättyi ja lunta on tulvillaan ihan joka paikka ikkunoita myöten. Onneksi vain ulkopuolelta. Ja kevätfiilis on kuin kuvassa pahvilaati...