Omia tyttöjä

Omia tyttöjä
Reeti ja Sökö

maanantai 29. elokuuta 2016

Paljon onnea I-pennuille! Snautseritapaaminen ja koirien ongelma-aapinen


Paljon onnea tänään 1-vuotispäivän johdosta Astalle, Ansalle, Bluulle, Miralle, Rinalle, Tuuvelle, Vikille ja Totolle! Pistetääs vielä toivotuksiin mukaan runsaasti rapsutuksia ja paljon lystikkäitä hetkiä jokaiseen päivään sekä isot kiitokset ihanille omistajaperheille! Vielä on monta mutkamäkeä luvassa ennenkuin aikuisiästä näitten kohdalla voidaan puhua ja ihastuttavia, avoimia ja nauravaisia kakaroita ovat kaikki. Ohjatkaa niitä kärsivällisyydellä ja johdonmukaisuudella, lisätkää hitunen huumoria matkaan ja kovaa vauhtia kohti aikuisuutta ovat nämä menossa. Muistoksi pari kuvaa ihan alkutaipaleelta





Raappavuoren Ilmiansa 1 v - kuva Tiina Tegelberg

Eilen piipahdimme PikkuVeskulla snautseritapaamisessa ja aurinkoisessa kelissä seurusteluhetkeä saimme viettää. Useat ohikulkijat kiinnittivät jälleen huomiota ryhmäämme ja kehuja saimme hyvin käyttäytyvistä karvaisista kavereistamme. Mukana menossa olivat Wäinö, Repe, Ike, Late, Justiina, Viki, Hertta, Reeti, Sökö ja Jokeri











Tästä löydät pienimuotoisen koirien ongelma-aapisen linkkinä, sama kopioituna suoraan alle. Koskaan ei ole myöhäistä korjata käytöstä. Ja useimmiten tarvitsee korjata vain ohjaajaa, että oppii oikein ohjaamaan koiraansa

Tästä löydät pienimuotoisen koirien ongelma-aapisen, pienineen ohjeineen 

 

Koirien elekieli & signaalit

Koirat kommunikoivat keskenään käyttäen elekieltä ja erilaisia signaaleja. Usein nämä eleet ja signaalit ovat niin pieniä ja nopeita, että ne jäävät ihmiseltä näkemättä. Koirat käyttävät tätä viestimiskeinoa myös ihmisen ja koiran välisessä ”keskustelussa”. Jos emme osaa lukea näitä viestejä, teemme helposti virheitä myös koiraa kouluttaessa. Ihminen voi oppia  ”puhumaan koiraa”.  Mutta on myös muistettava, että kaikki koiraihmiset , eikä ne kenellä ei ole koiraa ei osaa signaaleja eivätkä ymmärrä niistä mitään. Siksi koiran omistajan tulee myös kouluttaa koiransa niin että hän hallitsee koiransa tilanteessa kuin tilanteessa. Peruskoulutus eli tottelevaisuuskoulutus (TOKO) näin ollen on minun mielestäni SE AINUT JA OIKEA KOULUTUSMUOTO, muut ovat sitten ns. harrastusta….

1.
Yleensä kannattaa käydään läpi kaikki syyt miksi oma koira ei mahdollisesti tottele tai opi asioita, joita sille yritetään opettaa. Mitkä asiat vaikuttavat koiran oppimiseen, kuinka koira oppii ja miten se saadaan nopeinten oppimaan ja toimimaan halutulla tavalla. Tavallisimmat syyt koiran oppimattomuuteen eivät ole koiran tyhmyys tai haluttomuus oppimiseen, vaan omistajan väärät koulutusmetodit ja väärän aikainen palkitseminen.

2.
Useimmiten koirien käyttäytymishäiriöiden syyt johtuvat väärästä laumajärjestyksestä. Koira on perheen pomo, jonka alapuolella ihmiset ovat. Järjestys voi olla myös sellainen, että ylimpänä on joku perheenjäsen, toisena on koira ja vasta sen jälkeen tulevat muut perheenjäsenet, esimerkiksi lapset, vaikka sen pitäisi olla niin että kaikki ihmiset ovat ensin ja koira viimeisenä.

*Tällaisissa perheissä pentu on ollut usein kiltti ja nopeasti oppiva, ongelmia alkaa karttumaan koiran varttuessa. Yleensä ongelmat pahenevat vuosi vuodelta tai eri käyttäytymishäiriöt lisääntyvät pikkuhiljaa, kunnes koira hallitsee koko perhettä ja sen elämää. Ongelmia syntyy omistajan käyttäytyessä ristiriitaisesti, välillä mielistelemällä, välillä vaatimalla tottelemista. Koiralle tulee stressiä ja sen täytyy tarkentaa asemaansa. Rankaiseminen ei auta. Jos koira on ylimmäinen, se oppii taistelemaan vastaan ja lopuksi ihminen joutuu käyttämään valtavan kovia otteita, saamatta kuitenkaan koiraa alistumaan. Pahinta on koiran selätys. Ihmisen kääntäessä koira väkisin selälleen, se tyytyy makaamaan siinä, mutta taistelu päättyy ratkaisemattomana. Koiran alistuessa, se heittäytyy itse selälleen, ihminen ei pysty "alistamaan" koiraa. Koiran kunnioitus ja johtajan paikka täytyy ansaita, sitä ei voi väkivalloin ottaa.

3.
Dominanssihäiriöihin liittyy monenlaisia ongelmia; muriseminen omistajalle, muille ihmisille tai koirille, perheenjäsenien tai muiden ihmisten mahdollinen pureminen tai näykkiminen, totteleminen vain silloin tällöin kun koiraa itseä huvittaa, merkkailu sisätiloissa, hyökkäilyt tai rähjääminen ihmisiä tai toisia koiria kohti, polkupyörien tai autojen jahtaaminen, muriseminen hoitotoimenpiteitä tehtäessä, remmissä vetäminen, karkaaminen, ruuan kerjääminen tai varastaminen, omistajan ranteessa tai vaatteissa roikkuminen, perheenjäsenien tai muiden ihmisten astuminen jne. Ongelmana voi olla vain yksi asia tai samalla koiralla voi olla useampia ongelmia.

*Koirien ei tarvitse olla johtajia. Ne ovat tyytyväisiä ollessaan toisena, kolmantena tai vieläkin alempana sosiaalisessa arvojärjestyksessä, mutta niille on tärkeää tietää, mikä niiden asema perheessä on. Koiran elämä on paljon helpompaa, kun joku muu huolehtii asioista ja vapauttaa ne tarpeettomasta vastuusta. Silloin koira voi olla vain koira ja jättää kaiken muun omistajalle. Omistaja voi olla koiransa paras ystävä, mutta ei tasavertainen sen kanssa.

*Johtajuusongelmat voivat näkyä myös harrastuksissa. Agilityssä koiralla on kontaktiongelma, mikä johtuu siitä, että koira kilpailee omistajansa kanssa. Tietysti on asia erikseen, jos koiraa ei ole opetettu suorittamaan kontaktiesteitä oikein.

*Tottelevaisuudessa taas koira tekee silloin kuin sitä huvittaa. Se ei tottele miellyttääkseen johtajaansa, vaan useimmiten se "leikkii kuuroa", ei tottele, kiinnostuu kaikesta muusta kuin omistajasta tai sitten tottelee pelkän pelon vuoksi.

*Monet ongelmat häviäisivät, jos omistajat osaisivat käyttäytyä johdonmukaisemmin ja toimia koiran johtajana. Johtajuusharjoituksista kehittyy helposti rutiineita, joihin ei tarvitse erikseen uhrata aikaa.
Johtajuus ei missään tapauksessa tarkoita koiran alistamista, ei mitään voimakeinoja eikä aggressiivisuutta koiran koulutuksessa. Oikeanlainen laumanjohtaja saavuttaa muiden kunnioituksen pelkällä olemassaolollaan, johdonmukaisella käyttäytymisellään ja luotettavuudellaan, ei pelolla.
Koiran luottamusta on aina vaikeampi saavuttaa koiran sen kerran menetettyä.


AHDISTUNUT KOIRA
Jotkut koirat näyttävän pelkäävän kaikkea, aivan kuin pelko asuisi niissä. Ahdistuneisuus ei yleensä liity tiettyyn esineeseen tai erityiseen ilmiöön, vaikka toiset tilanteet voivat aiheuttaa enemmän ahdistuneisuutta kuin muut. Pelko puolestaan liittyy aina johonkin esineeseen tai ilmiöön.
Ahdistunut koira vaikuttaa usein rauhattomalta ja se on vaikea pysyä paikallaan. Se kuljeskelee ympäriinsä, vikisee ja vinkuu ilman näkyvää syytä. Ahdistunut koira on myös liiallisen herkkä, mikä johtuu siitä, että koira on koko ajan valmis pakoon tai puolustautumiseen.
Ahdistuneisuus saa koiran reagoimaan ahdistusta vähentävin reaktioin. Tällainen koira on niin myöntyväinen, että sille on vaikea opettaa mitään. Kun sen pitäisi istuutua, se menee makuulle, kun sen pitäisi mennä maahan, se näyttää siltä, kuin luulisi, että se hakataan puolikuoliaaksi.
Näiden reaktioiden vuoksi koiraa ei voi pakottaa tai rangaista, se vain lisäisi ahdistusta. Kovat otteet, mm. koiran nostaminen taluttimella istumaan, lisää ahdistuneisuutta ja saa koiran painautumaan entistä tiukemmin maahan. Omistajan pitää houkutella koira istumaan makupalalla.

Tavallisia syitä

Varhainen sokki on tavallisesti syynä siihen, että koirasta tulee ahdistunut pitkälle aikuisikään, mutta aiheuttajia voi olla paljon muitakin. Syyt on selvitettävä huolellisesti, ettet yritä korjata vain oireita. On hyvä huomioida erityisesti kivun ja hormonihäiriöiden aiheuttamat ilmiöt.

Opetus

Jos syynä ei todennäköisesti ole kipu tai hormonihäiriö, anna koiralle sokin jälkihoitoa ensin kuukauden ajan. Vältä aluksi niin paljon kuin mahdollista kaikkea sellaista, mitä koira pelkää. Aloita sitten totuttamalla se sellaiseen, mikä vaikuttaa vähiten pelottavalta. Älä pakota koskaan, vaan yrittäkää harjoitella vähän joka päivä


AGGRESSIIVISUUS MUITA KOIRIA KOHTAAN

Tavallisesti on kyse uroskoirasta, joka on aggressiivinen toisia uroksia kohtaan, mutta nartutkin voivat olla aggressiivisia. Aggressiivisuus vaihtelee uhittelevan jäykästä käyttäytymisestä harkitsemattomiin hyökkäyksiin kaikkien koirien kimppuun.

Tavallisia syitä

Tällaista aggressiivisuutta aiheuttavat tavallisesti useat syyt yhdessä. Voimakas sukupuolihormonituotanto voi saada koirat muuttumaan hyökkääviksi toisia koiria kohtaan.
Kipu on tämän ongelman tavallinen syy, varsinkin jos koira on hyvin aggressiivinen, hyökkää ottamatta selvää toisen sukupuolesta ja iästä ja antamatta ensin uhkailemalla toiselle mahdollisuutta alistua. Koiran kivun aiheuttama ärtymys purkautuu yksilöihin, joihin se ei luota tai joita se ei kunnioita. Eli kannattaa käydä eläinlääkärillä ja yrittää selvittää kivun syy (ulkoisesti; haava, tikku, murtuma tms. sekä sisäisesti; syöpä, kasvain, tukkeuma suolistossa, vikaa silmissä, tms. …)
Tavallinen syy on myös pentuiässä saadut huonot kokemukset toisista koirista.
Yksi syy on myös se, ettei koira saa kasvuaikanaan tavata toisia koiria ja oppia seurustelemaan niiden kanssa. Koira, jota pidetään liikaa kytkettynä, tai pelkästään ihmisen kanssa tai kasvattaja liian pienissä tiloissa ja muuten huonoissa oloissa eikä laske tutustumaan toisiin koiriin, tulee turhautuneisuus pennulle.
Myös omistajan käyttäytyminen saattaa lisätä huomattavasti aggressiivisuutta ja aiheuttaakin sitä. Stressi ja ristiriitakokemukset voivat myös pahentaa ongelmaa.

Opetus

Harjoitelkaa paljon irrallaan oloa ja vähitellen myös luokse tuloa, paikalle jäämistä, ja "ei" -kieltoa myös siten, että näköpiirissä on muitakin koiria. Harjoittelun tuloksena on oltava, ettei koira mene koskaan toisen koiran luo ilman lupaa. Naksuttimet eivät ole hyvä keino kouluttaa koiraa, siinä koira oppii vain äänen aiheuttaman takia reagoinnin, entä sitten jos naksutin hajoaa, hukkuu ja tuleekin äkkiarvaamaton tilanne !
Tavallisesti pyritään siihen, että koira saadaan hyväksymään ja pitämään vieraista koirista. Jos kyseessä on kuitenkin koira, joka hyökkää kaikkien näkemiensä koirien kimppuun ja saattaa vahingoittaakin niitä vakavasti, on pyrittävä ensimmäiseksi poistamaan taustalla piilevät syyt, kuten kipu, stressi ja hormonihäiriöt tai mielenvikaisuus.
Toisille koirille aggressiivinen koira kiihtyy joka kerta toisen koiran nähdessään. Se on stressireaktio. Sen vuoksi on tärkeää työskennellä rauhallisesti ja yrittää rauhoitella koiraa, aina kun se näkee vieraita koiria. Makupaloilla on rauhoittava vaikutus stressireaktioon. Ala kehua koiraasi rauhoittavasti ja anna sille makupala samalla hetkellä, kun se näkee toisen koiran ja ennen kuin se ehtii kiihtyä. Mutta makupalakoulutuskin on pikkuhiljaa lopetettava, että koira huomaa että oikea taito on se mikä koiralla kuuluu olla ja isäntä on se joka käskee.

Hierontakokeilla on saatu kiinnostavia tuloksia. Tiettyjen paikkojen rauhoittava hieronta on muuttanut koirien suhteet toisiin koiriin melkein normaaleiksi lyhyessä ajassa. (itämainen eläinterapia)
On tavallista, että omistaja tiukentaa otettaan taluttimesta ja jäykistyy nähdessään toisen koiran. Koira tuntee sen heti ja se vaikuttaa siihen varmasti. Juuri taluttimen pitäminen tiukalla laukaisee tappelun. Myös se on virhe, että syöksytään kahden jännittyneen koiran luo ja yritetään estää tappelun syntyminen. Kun koirat kuulevat omistajiensa tulon, niihin tarttuu heidän kiihtymyksensä, ja tappelu alkaa!
Kun kaksi koiraa on iskenyt yhteen, niitä ei saa alkaa lyödä, koska kivuntunteet kiihdyttävät tappelua. Yritä vetää koirat erilleen hännästä ja takajaloista.
Opeta koirallesi jo alusta, että se saa kulkea löysässä taluttimessa muiden ohitse. Jos pentuna vedät sen aina kireälle kun menet toisten ohi, koirasi luulee että se vastaantuleva on uhka ja sinä suojelet sitä, kun se kasvaa aikuiseksi se rupeaa suojelemaan sinua ja hyökkää vastaantulevan päälle oli se sitten koira, auto, ihminen tai muu mikä tahansa, missä sinä olet hihnan vetänyt tiukalle.

AGGRESSIIVISUUS VIERAITA IHMISIÄ KOHTAAN

Koira haukkuu liikaa vieraita ihmisiä tai hyökkäilee heidän kimppuunsa. Se ei myöskään kestä vieraiden katsetta.

Tavallisia syitä

Tavallisin syy on pentuiän pelko tai varovaisuus, joka muuttuu täysikasvuisen koiran aggressiivisuudeksi.
Toinen syy on, että reviirinpuolustusvietti on saanut kehittyä vapaasti omistajan puuttumatta asiaan.
Joskus myös vieraat ihmiset härnäävät koiraa, kun se on kytkettynä tai aidan takana Stressiongelmat pahentavat tavallisesti koiran vihaa vieraita kohtaan.
Tämäntyyppinen aggressiivisuus perustuu pelkoon. Koiralta puuttuu luottamus vieraisiin ihmisiin.
"Pelkoaggressiivisille" koirille tyypillinen piirre on, että ne pitävät tavattoman paljon ihmisistä, joihin ne oppivat luottamaan. Nämä koirat näyttävät tuntevan vain rakkauden ja vihan - ei mitään siltä väliltä.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on poistaa aggressiivisuus totuttamalla koiraa luottamaan vieraisiin ihmisiin ja opettaa koiralle, että vieraiden ihmisten kimppuun hyökkääminen on kiellettyä.
Apuna käytetään avustajia ja koiraa kielletään reagoimasta aggressiivisesti ja sitä totutetaan luottamaan niin moneen vieraaseen ihmiseen, että se alkaa yleistämään ja hyväksyy yhä useampia. Opetus on siis samanlaista kuin vieraita ihmisiä pelkääville koirille.
Keskeytä heti mm. veden avulla koiran vähäisimmätkin yritykset hyökätä avustajan kimppuun. Palkitse koira runsaasti kehumalla, kun se pyrkii nuuskimaan avustajaa tai ottaa tältä vastaan makupaloja.

AGGRESSIIVISUUS PERHEENJÄSENIÄ KOHTAAN

Koira murisee, näykkii ja puree perheenjäseniä milloin mistäkin syystä. Tavallisesti on miltei mahdotonta ottaa siltä jotakin pois, kammata, nostaa tai rangaista sitä tai ylipäätänsä mitään, mikä on vastoin sen omaa tahtoa.

Tavallisia syitä

Tällainen aggressiivisuus on hyvin todennäköisesti kivusta johtuva ongelma. Seuraavat seikat lisäävät kivun todennäköisyyttä:

* Myöhäinen alkaminen, koira on alkanut tulla vihaiseksi täysikasvuisena
* Äkillinen alkaminen , ennen kiltti koira on muuttunut "yhdessä yössä"
* Paremmat ja huonommat päivät, jaksottaisia muutoksia, jotka viittaavat liikuntaelimissä oleviin kipuihin
* Provosoimaton aggressiivisuus, koira tulee vihaiseksi ilman, että mikään ärsyttää sitä

Toinen tavallinen syy on, että pentua häiritään usein, esim. silloin kun se haluaa nukkua tai syödä.
Ongelman aiheuttaja saattavat olla myös omistajan ja koiran väliset ristiriidat. Jatkuva rähinä ja rankaiseminen ja epäjohdonmukainen kasvatus voivat tehdä koirasta aggressiivisen perheenjäseniä kohtaan.

Opetus

Kivun todennäköisyys ongelman aiheuttajana on suuri. Tarkkaile koiraa jatkuvasti ja etsi sairauden tai vamman merkkejä. Myös eläinlääkärille vienti voi auttaa.
Lisäksi koiraa on opetettava luottamaan perheenjäseniin. Opeta koiralle tottelevaisuutta päivittäin vähän aikaa. Aloita varoen, ettei koira ärsyynny ja reagoi aggressiivisesti. Suorita harjoitukset leikkisästi ja innostaen.
Aktivoi koiraa niin paljon kuin mahdollista. Se poistaa mahdollisen ylimääräisen energian ja vahvistaa itseluottamusta.
Aloita luottamuksen harjoittelu. Totuta koira johonkin hoitotoimeen, johon se ei ole aiemmin suostunut, esim. harjaaminen. Harjaa koiraa joka päivä hetkinen. Aloita harjaus siten, ettei se kiusaa sitä, vaikkapa harjan selkäpuolta käyttämällä. Näin se tuntuu hyväilyltä. Toimitus ei saa aluksi kestää muutamaa sekuntia kauempaa. Juttele koiran kanssa koko ajan ja anna sille makupaloja.
Jos koira näyttää hampaitaan ja murisee, et saa rangaista sitä. Se on luultavasti epävarma ja peloissaan. Ala sen sijaan lohdutella sitä ja puhua sille ystävällisesti. Hyvä keino on raaputtaa maata koiran edessä ja sanoa maanitellen: "Katsopas, mitä täällä on." Pian koiran huomio kiinnittyy siihen ja se lakkaa murisemasta.

EI OSAA OLLA YKSIN

Koira haukkuu, ulisee, ulvoo, repii tavaroita ja pureskelee hajalleen kodin sisustusta, kun se jätetään yksin.

Tavallisia syitä

Tämän ongelman syy on tavallisesti voimakas riippuvuus perheenjäsenistä, mikä perustuu pentuiän turvattomuuteen. Ilmiö on hyvin tavallinen koirilla, jotka ovat vaihtaneet kotia täysikasvuisena.
Toinen tavallinen syy on se, että koira on jätetty pentuna yksin liian pitkiksi ajoiksi kerrallaan. Tai sitten sitä ei ole lainkaan opetettu olemaan yksin. Vähemmän suoranainen syy, joka usein pahentaa ongelmaa huomattavasti, on stressi - koiralla on joko liikaa tai liian vähän virikkeitä.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on ensi kädessä poistaa stressitekijät ja sen jälkeen opettaa koira tuntemaan olonsa turvalliseksi myös yksinollessaan. Koira totutetaan silloin lepäämään, mikä on luonnollista.
Aloita kunnollinen aktivointiohjelma, johon käytät paljon aikaa joka päivä ulkona ja sisällä.
Sitten voit alkaa opettaa koiraa olemaan yksin pari sekuntia kerrallaan. Lähde koiran luota. Sano aina samalla tavalla, esim. "Hei sitten - tulen pian." Mene parin askeleen päässä olevan makupalalaatikon luo, ota namipala, palaa takaisin ja anna se koiralle. Toista tämä harjoitus useita kertoja.
Kun koira pysyy rauhallisena paikallaan ja odottaa makupalaa, voit siirtää makupalat kauemmaksi. Tee se asteittain. Lopulta sinun on avattava ulko-ovi noutaaksesi makupalan.
Kun olet tehnyt sen muutaman kerran, pue yllesi ulkovaatteet, ennen kuin avaat oven. Sen koira on aiemmin yhdistänyt siihen, että lähdet kotoa. Sen vuoksi nyt voi aiheutua vaikeuksia. Opeta tätä monta kertaa.
Kun koira selviää ulkovaatteistakin, voit pidentää sen yksinoloa nopeampaan tahtiin. Vaihtele poissaoloaikoja. Älä ole poissa niin kauan, että koira tulee levottomaksi. Harjoitelkaa joka päivä.
Jos koira alkaa vinkua, haukkua, ulvoa tai ulista, et saa mennä sen luokse. Koira pitää paluuta palkkiona - senhän ei tarvitse olla enää yksin. Odota niin kauan, että koira on hiljaa. Voit itsekin aiheuttaa jonkin äänen, joka saa koiran hiljenemään ja hetken kuluttua voit mennä sen luokse.


MURISEE JA VAHTII RUOKAANSA

Koira ei päästä ketään lähelleen syödessään, eikä siltä voi ottaa pois luita tai muita esineitä.

Tavallisia syitä

Koiraa on häiritty sen syödessä tai jyrsiessä luita, tai sitä on rangaistu vahtimisesta tai murisemisesta. Kipu ja kova nälkä ovat kaksi muuta yleistä syytä.
Koiran muriseminen tulkitaan väärin. Luulemme, että koira on aggressiivinen, mitä se ei suinkaan ole. Se, että koira murisee ruokakupillaan, ei tarkoita, ettei se kunnioittaisi isäntää tai emäntää. Siltä puuttuu luottamus. Koira ei luota ihmiseen, joka tulee liian lähelle ruokakuppia. Rangaistus ei lisää koiran luottamusta vaan vähentää sitä.

Opetus

Opetuksen tavoitteena on saada koira syödessään luottamaan ihmisiin. Sen on myös saatava syödä rauhassa.
Älä suutu, jos koira murisee. Ole kuin et olisikaan kuullut murahtelua. Yritä haukotella pari kertaa. Haukottelu on yleinen aggressiivisuutta hillitsevä tapa.
Helpoimmin opetus onnistuu vaihtamismenettelyllä. Sinä saat esim. luun ja koira saa makupalan. Sitten voit antaa luun takaisin. Pian koira oppii, ettei luuta viedä siltä pois, ja luottaa sinuun.


PELKO IHMISIÄ KOHTAAN

Tässä on kysymys pelosta ilman suurempaa aggressiivisuutta. Opetus koskee koiria, jotka pelästyvät nähdessään hieman vieraan ihmisen ja yrittävät väistää tai piiloutua, kun joku haluaa tervehtiä.

Tavallisia syitä

Tavallisesti syynä on pentuiässä koettu sokki tai pelästyminen. Liianvähäin rauha koiralle, eli kamala hälinä kokoajan koiran ympärillä ja eläin ei pääse rauhoittumaan yhtään, vaan rupeaa pelkäämään ihmisiä moisesta kiusanteosta. Vieläkin yleisempää on, ettei ihmisarat koirat olekaan erityisen arkoja. Kaikki johtuu ihmisten vääränlaisesta ruumiinkielestä. Koirat reagoivat siihen, että ihmiset käyttävät uhkauseleitä: tuijottavat silmiin, kulkevat kohti, kumartuvat yläpuolelle ja paljastavat hampaansa.

Opetus

Työskentelyssä on hyvä käyttää avustajia ja oletetaan, että koira oppii tuntemaan tarpeeksi monta ihmistä, se yleistää ja alkaa hyväksyä yhä useampia.

Koiralle esitellään aluksi avustajia, jotka herättävät siinä vähiten pelkoa.
* Avustaja kyykistyy kylki koiraan päin. Pää pois käännettynä. Ojennetussa kädessä on makupala.
* Avustaja on kyykyssä kasvot koiraan päin, mutta katsoo muualle, ei koiraan.
* Nyt avustaja seisoo kylki koiraan päin, pää pois käännettynä, makupala kädessä.
* Avustaja seisoo koiraan päin kääntyneenä, juttelee sille ja kutsuu sitä nimeltä. Makupalaa ojentaessa hän ei saa kumartua, vaan hänen on kyykistyttävä.
* Nyt koira on paikoillaan ja avustaja tulee koiraa kohti, ei kuitenkaan suoraan, vaan suuntaa askeleensa vähän sivuun. Avustaja pysähtyy koiran viereen, antaa makupalan ja jatkaa sitten matkaa.
Kehu koiraa ylenpalttisesti kun se on avustajan luona, mutta älä taputa sitä. Se saattaa olla niin jännittynyt, että kokee sen kielteisenä. Koiraa ei saa missään nimessä pakottaa - se lisää pelkoa!


PELKO KOIRIA KOHTAAN

Pelko ilmenee alistumisena tai voimakkaana pelkona, toisinaan paniikinomaisena pakona koiran kohdatessa vieraita koiria.

Tavallisia syitä

Tavallisin syy on pentuiässä koettu sokki. Se voi johtua myös nivel- tai lihaskivusta. Silloin koiraan voi sattua, kun se leikkii toisten koirien kanssa tai  Kennel olot olosuhteet olleet huonot pentukasvatuksessa.

Opetus

Työskentelyssä käytetään avustajakoiria ja oletetaan, että koira oppii tuntemaan tarpeeksi monta vierasta koiraa, se yleistää ja alkaa hyväksyä yhä useampia.
Koiralle esitellään aluksi muita koiria, jotka herättävät siinä vähiten pelkoa.

TOTTELEMATTOMUUS

Koira ei tottele, ja sitä on vaikea kasvattaa. Se on itsepäinen ja sen kanssa on hankala työskennellä. Se tekee tavallisesti niin kuin itse tahtoo.

Tavallisia syitä

Syynä voi olla puuttuva kunnioitus sinuun johtajana. Paljon tietysti riippuu myös koiran omasta persoonallisuudesta. Se on usein itsepäinen ja itsenäinen yksilö.
Tavallisin syy on kuitenkin stressi, erityisesti vähävirikkeisyys. Koira pitää isäntää ja emäntää ikävinä. Koiran kanssa puuhaillaan liian vähän, eikä sille juuri jutella.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on vahvistaa omistajan kunnioitusta rauhallisella ja ystävällisellä tavalla. Tarmokkaalla aktivoinnilla luot hyvät suhteet koiraasi, jonka mielestä olet jännittävämpi, kun keksit sille vaativaa tekemistä.
Opeta päivittäin lyhyitä aikoja tottelevaisuutta. Ole entistä päättäväisempi ja kiitä innokkaammin koiraa edistymisestä.
Aloita aktivointi. Kun olet ulkona koiran kanssa, opeta se pitämään sinua silmällä. Tee nopeita pyrähdyksiä siitä poispäin. Piiloudu välillä. Kun kutsut sen luoksesi, muista palkita sitä tehtävällä. Sano vaikka "etsi avain". Joka kerta, kun koira katsoo sinuun päin, palkitse sitä iloisella huudahduksella tai heittämällä sille lelu tai makupala.
Puhu koirallesi paljon.

HERMOSTUNEISUUS, LEVOTTOMUUS JA ALISTUNEISUUS

Koira on hermostunut ja säpsähtää äkillisiä ääniä, vaikkei se olekaan muuten oikeastaan arka. Se on levoton, vaikuttaa liikatoimeliaalta, ja se on vaikea olla hiljaa ja paikallaan pitkää aikaa. Se on alistuvainen, on kuin se pelkäisi selkäsaunaa tai se osoittaa suurta herkkyyttä, jos sitä nuhdellaan.

Tavallisia syitä

Hermostuneisuuteen ja rauhattomuuteen voi olla monia syitä. Tavallisimpiin kuuluu kipu, varsinkin pentuiässä koettu sokki, turhautuminen, ristiriidat ja stressi.
Alistuminen voi myös johtua siitä, että koiraa on kohdeltu kovakouraisesti.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on rauhoittaa koiraa ja lisätä sen itseluottamusta. Etsi kivun oireita, koska kipu on hyvin todennäköisesti yksi suurimmista syistä.
Mieti, mitä mahdollisia virheitä sinä ja muut perheenjäsenet tekevät - ja korjaa ne.
Opeta koiralle itseluottamusta. Yritä välttää kaikkea, mikä vaikutta koiraan masentavasti tai pelottavasti. Sen pitäisi onnistua niin monessa asiassa kuin suinkin ja sillä pitäisi olla hauskaa niin usein kuin mahdollista. Henkinen aktivointi on tehokas keino saada koirasta itsevarma ja rauhallinen. Aktivoi koiraa joka päivä.


KARKAILEE ULKOILTAESSA, RYNTÄILEE AJONEUVOJEN,
IHMISTEN JA ELÄINTEN PERÄÄN
Koira katoaa omille teilleen tai sitä ei saada pysähtymään, jos se näkee jotakin, minkä perään se haluaa juosta.

Tavallisia syitä

Tavallisin syy on - omistaja itse. Koiran silmissä hän on ikävystyttävä. Oletko innostava, kekseliäs, vilkas ja jännittävä?. Tai koiraa on lenkitetty liian vähän ja  sen kanssa on leikitty liian vähän.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on tehdä omistaja aktivoinnin avulla koiran mielestä kiinnostavammaksi ja estää kunnioittamisen avulla koiraa juoksemasta pakoon.
Aloita aktivointiopetus sekä kotona sisällä että ulkona. Kun olette ulkoilemassa ja kutsut koiraa, sinun pitää keksiä sille jokin hauska tehtävä. Koska koiralla on ylimääräistä energiaa, se pitää niistä. Tee pitempiä lenkkejä tai lenkkeile lyhkäisempiä useammin.
Jos koira karatessaan katoaa näkyvistä, saattaa auttaa, jos piiloudut joka kerta, kun se menee ulkoillessanne yli kymmenen metrin päähän sinusta.
Jos koira on kova karkailemaan, sano johdonmukaisesti "ei" tai "seis" kun koira menee sinusta aluksi 4 - 5 metriä kauemmaksi.

KARKAILEE KOTOA

Koira livahtaa pakoon kotoa, kun saa vain saa siihen mahdollisuuden.

Tavallisia syitä

Koira on ikävystynyt! Lisäsyynä voi olla voimakas sukupuolivietti. Koira karkailee rakkauden vuoksi. Jos koira on päässyt karkailun makuun, se livistää heti, kun vain saa siihen mahdollisuuden. Tai sillä ei ole tarpeeksi tekemistä.

Opetus

Opetuksen tarkoituksena on aktivoida koiraa kotona ja huolehtia siitä, että sillä on hauskaa.
Muista, ettei koira opi mitään, jos sitä rangaistaan, kun se palaa kotiin. Joten koira on otettava vastaan ystävällisesti ja iloisesti, olitpa miten kiukkuinen tahansa.
Aloita aktivointiohjelma ja toista sitä mieluiten useita kertoja päivässä.

HAUKKUMINEN

Koira haukkuu jatkuvasti tai erityisissä tilanteissa, esim. autossa tai kun ovikello soi, nämä ovat tietysti ongelma kerrostalossa tai rivi/paritalossa ja taajamassa asuvalle. Ensin kannattaa katsoa minkä koiran hankkii esim. pystykorvat ovat normaaleja haukkuvimpia koiria, koska ne on aikanaan vahtikoirina kotitiloilla ollutkin ja niiden pääsääntöinen tehtävä on ollut haukkua kun joku tulee oli se sitten ihminen, eläin tai kone… mutta jokin muu koirarotu joka ei ole ns. tarkoitettu haukkujaksi voi kokeilla alla mainittua vaihtoehtoa.

Tavallisia syitä

Tavallisin syy ylenmääräiseen haukkumiseen on koiran stressaantuminen, varsinkin vähävirikkeisyys. Se voi myös pelätä vieraita ihmisiä tai olla heitä kohtaan aggressiivinen.
Reviirin puolustamishalu on samoin tavallinen syy. Joskus narttujen haukkuminen lisääntyy valeraskauden aikana - ne ilmeisesti luulevat, että niillä on pentuja puolustettavanaan.

Opetus

Koira opetetaan lopettamaan haukkuminen kiellosta ja haukkumaan hillitysti, kun siihen on aihetta.
Muista, että jos haukkumisen syynä on pelko tai aggressiivisuus, opetuksessa on kiinnitettävä huomiota näihin ongelmiin ensin. Haukkuminen on tavallisesti varoittavaa, hälyttävää toimintaa, vaikka koira voi tietenkin haukkua myös ilosta!

Koiran on saatava haukkua! Reviirin puolustaminen on yksi sen tärkeimmistä tehtävistä.
Aloita "henkinen" aktivointi. Harjoitelkaa sitä muutaman kerran joka päivä, niin koira väsyy kunnolla.

Ovikello

Yhdistä ovikello ja vieraan tuleminen makupaloihin. Pane oven viereen koiranmakeislaatikko ja pyydä kaikkia antamaan sisään tullessaan koiralle makupala. Kun koira haukkuu, et saa juosta sen perään kiihdyttämään sitä huudoilla. Jää istumaan sohvalle. Älä mene avaamaan ovea, ennen kuin koiran haukkuminen on hillitympää. Kun ovi avautuu, tarjotaankin makupaloja...
Harjoittele jonkun perheenjäsenen kanssa, joka soittaa ovikelloa. Anna koiran rynnätä ovelle. Mene rauhallisesti sen perässä. Käske koira istumaan muutaman metrin päähän ovesta. Ellei se tottele, vaan jatkaa haukkumista, lue "lakia" tai ruiskauta vettä. Kehu sitä, kun se lopulta istuu melkein hiljaa ja kiltisti siinä mihin käskit sen istua.
Avaa ovi ja valmistaudu ottamaan kiinni koirasta, sillä se haluaa varmasti rynnätä ovelle kun se avataan. Sitä se ei saa tehdä. Vasta kun henkilö on tullut sisälle, annat koiran mennä tervehtimään tulijaa ja se saa samalla makupalan.

Autossa

Jos autosi on farmari, poista koiraverkko tai siirrä koira takapenkille. Verkon takana koira tuntee olevansa itsevarma ja taas kun se on lähempänä isäntää/emäntää takapenkillä, se saattaa olla rauhallisempi.
Toinen mahdollisuus on "ei" -käskyn opettaminen. Ota koira joka päivä lyhyelle matkalle. Kiellä, jos koira alkaa haukkua. Älä huuda, koska se vain kiihdyttää koiraa. Koira saa luvan oppia kuuntelemaan. Kehu koiraa heti kun se vaikenee ja anna sille makupala. Aja eteenpäin ja kehu koiraa koko ajan.
Älä unohda aktivoida koiraa kunnolla joka päivä. Hyvin stressaantunut ja ylienerginen koira ei pysty hillitsemään itseään tietyissä tilanteissa.


HYPPIMINEN

Koira hyppii ihmisiä vasten.

Tavallisia syitä

Useimmiten koira hyppii ilmaistakseen rakkautta ja iloa. Se haluaa mieluiten ulottua suosionosoituksineen kasvoihin asti.

Opetus

Tarkoituksena on opettaa koiralle vaihtoehtoinen tervehtimistapa. Koiralle on luonnollista hyppiä kun se on iloinen. Sille täytyy opettaa, mitä se voi tehdä hyppimisen sijasta.
Aloita näyttämällä, mitä koira saa tehdä, eli vaihtoehtoinen tervehtimistapa. Käytä vaikka "Tervehdi kauniisti", joka tarkoittaa samaa kuin istu. Pitää makupalaa aivan koiran pään yläpuolella, jolloin se automaattisesti istuu.

TALUTTIMESSA VETÄMINEN
Koira vetää kovasti taluttimessa, vaikka yrität sinnikkäästi saada sen lopettamaan kiskomisen.

Tavallisia syitä

Tavallisin syy lienee se, että koiralla on liian vähän tekemistä, ja ettei sitä ole heti alusta alkaen opetettu kulkemaan kiskomatta.

Opetus

Koiraa ei saa käskeä "seuraamaan" liian usein. Vaan esim. kadun yli, ihmisten ohi jne. Muutoin koiran on saatava pysähdellä ja nuuskia ja ulkoilun on oltava koiran parhaaksi.
Seiso paikallasi ja ala kehua niin koiraa innokkaasti, että se katsoo sinua iloisena. Lähde kävelemään kehuen koiraa koko ajan. Heti kun koira alkaa vetää, sano "ei". Ellei koira tottele, mene sen eteen ja "lue lakia".

Toinen tapa on pysähtyä aina, kun talutin kiristyy.


Neuvoja ja opastuksia on varmasti yhtä monta kuin on neuvojaakin. Nämä neuvot ovat ohjeellisia, eivätkä välttämättä ainoita oikeita. Perehdy neuvoihin ja sovella niitä koirallesi sopivaksi.

Terveisin;
Eläinterapeutti
Satu Löppönen
ja muut koira-alan kollegat

sunnuntai 21. elokuuta 2016

KR Kouvola-Heinola ja tokoa Suomessa sekä koetta Saksassa!

Lauantaina lähdimme Jounin, Ansan ja Jokerin kanssa Kouvolan kaikkien rotujen näyttelyyn ja helteisessä kelissä vietimme mukavaa päivää. Päivälle kertyikin mittaa kunnon työpäivän verran, sillä aamulla startattiin kahdeksan jälkeen ja kotiuduttiin klo 18.30, mutta hauskaa oli - kiitos lystikkäälle seuralle! Tuomari Jelena Kruus Virosta tuumasti neitokaisistamme seuraavaa:

Raappavuoren Ilmiansa: Erinomaista tyyppiä oleva ihastuttava nuori narttu. Tiivis ja narttumainen. Hyvä pään pituus. Hyvät yhdensuuntaiset pään linjat. Hyvä kuono. Riittävä kaulan pituus. Ylälinja voisi olla hieman parempi. Hieman lyhyt olkavarsi. Hyvät liikkeet. Hyvä turkki. JUN ERI, JUK1, SA


Hienosti tyttönen debytoi näyttelykehässä, jaksoi mukavasti kaksi perättäistä päivää ja lupaava otus on! 

Jettyspoof`s Peace Loven` Harmony: 2-vuotias. Erittäin hyvä tyyppi, narttumainen. Hyvä luusto ja mittasuhteet. Kaunis pää ja erinomainen ilme. Hyvät korvat, tummat silmät. Erinomainen kaulan pituus. Erittäin hyvin kehittynyt säkä. Kaunis ylälinja. Hyvä alalinja. Hyvä turkki. Mukava luonne ja hyvin esitetty. Hyvät liikkeet. VAL ERI, VAK1, SA, PN2

Kuva Jin Kaakinen/Ansun kuvat - kiitos!
Jokeri ja Jokerin isä Rätti - kuva Jin Kaakinen

Ansa ja Jokeri Kouvolan raviradalla

Pitkän päivän kruunasi kasvattajaluokan BIS4-sijoitus upealla MuHo-ryhmällä. Mahtavaa, sillä kasvattajaryhmiä oli paljon - Onnea Nea!

Jokeria kiinnosti kuvaaja kovasti - pieni poseeraajamme! 

Sunnuntaipäivänä piipahdimme puolestaan Heinolassa kaikkien rotujen näyttelyssä. Keli oli aurinkoinen ja helteinen. Hienoja arvosteluja tytöt nappasivat ja niitten kehäpyörähdykset arvosteltiin näin:

Raappavuoren Ilmiansa, tuomarina Leif-Herman Willberg Norjasta: Erittäin hyvä tyyppi. Hieno koko, mutta vielä hieman kevyt. Narttumainen pää, jossa hyvät yhdensuuntaiset pään linjat ja mittasuhteet. Kauniit silmät ja korvat. Hieman kapea kaula. Riittävät kulmaukset. Erittäin hyvä turkki ja väri. Hyvät liikeet sivusuunnasta. Tarvitsee kehäkokemusta. JUN EH, JUK1

Jettyspoof`s Peace Loven` Harmony, tuomarina Branislav Rajic Sloveniasta: 2-vuotias. Hyvänkokoinen. Kaunis pää. Erinomaiset silmät. Hyvä etuosa. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen rintakehä. Tiivis runko. Erinomaiset kulmaukset ja häntä. Erinomainen karvan rakenne. Liikkeessä lantio nousee. VAL ERI, VAK1, SA

Kuva Jin Kaakinen/Ansun kuvat

Raappavuoren Guinevere kunnostautui toko-kokeessa sunnuntaina snautsereiden rotumestaruuskisoissa ja sijoittui siinä lopulta neljänneksi. Toko-tulos oli 205 pistettä avoimessa luokassa, joka oikeutti AVO3-tulokseen ja siinä luokassa sijoitus oli komeasti kolmas. Tyytyväinen Piiru palkintojensa keskellä ja paljon onnea Mirkka!


Piirun touhuista on aina hauskaa lukea ja Mirkan ylläpitämä blogi on tässä

Raappavuoren Gertrude oli debytoinut myös samaan aikaan Saksassa Vierkampf-kokeissa upein tuloksin. Loistavaa ja kiitos Marlen! Chili on ollut ensimmäinen, mutta en tiedä, miten nuo saksalaisten kokeet menevät. Joku laajempi koe tämä on ollut, kun kokonaispisteet ovat 246 ja tottelevaisuusosasta on tullut 54 pistettä. Tärkeintä on, että upeasti mennyt! Suora lainaus Marlenin terveisistä: "Heute mit Chili unseren ersten Vierkampf 1 bestritten und gleich mal den ersten Platz in meiner Altersklasse mit tollen 246 Punkten erlaufen und davon 54 Pkt in der Unterordnung. Bin soooo mega stolz auf meine Schnauzermaus!"
Sain selvennyksen: Vierkampf = a Tetrathlon consisting of obedience part, hurdle parcour, slalom parcour and obstacle parcour 




Tämän mukavan ja tapahtumarikkaan viikonlopun myötä onkin kerätty aurinkoa sekä energiaa tulevalle viikolle!

Vuoden Snautseri-kilpailun tulokset

Kevät päättyi ja lunta on tulvillaan ihan joka paikka ikkunoita myöten. Onneksi vain ulkopuolelta. Ja kevätfiilis on kuin kuvassa pahvilaati...