 |
| Niin ihastuttavia ja erittäin rauhallisia pikkuihmeitä! |
Ensiksi välitän mukavat uutiset Roopen perheeltä: GraniittiRoope on eläväinen, utelias, rohkea, komea ja kookas uroksenalku, sen silmät todettiin silmäpeilauksessa terveiksi - lämpimät kiitokset uutisista ja kuvista!
Tämä viikko hurahtanut vilkkaissa merkeissä! Noilla onkin vauhtia riittänyt niin tuvassa remontti- ja leikkihommissa kuin ulkonakin monessa puuhassa. Lumestakin ennättivät vähän jo nauttia, mutta onnekseni ei ole sellaisia hankikantokelejä, joissa reilu vuosi sitten kahlailtiin - pentujahan se kesti, muttei ihmistä (hoksasivat sen...)
Hassuja juttuja noitten kanssa sattuu vaikka sitä muka jo niin ovelana ja paljon näppärämpänä itseään pitää. Yhtenä päivänä olivat saaneet esille hihnan, jonka erään kaverin päähän olivat ihan oikein puikanneet ja kaksi muuta viilettivät pitkin tupaa sitä lassottua talutellen. Ei lassottu köhinyt vaan hyvin rytmissä pysyi ja voinen siis kertoa, että hihnakokemusta ovat saaneet? Meillä oli kodinhoitohuone jaettuna kahtia pentuaitauksella, jotta vähän siistimpänä voipi sitten jalkapohjia myöten saunasta tulla. Vaan eipä tarvitse enää ihan putipuhtaana tulla, kun piti koko huone noille avata. Syystä, että päättivät itsenäisesti laajentaa tilaa. Yhtenä aamuna pentulaan mennessäni oli nääs koko kymmenikkö aidan "puhtaammalla" puolella ja aita oli tiiviisti aseteltu takaisin paikoilleen, joten ei ole niin mitään tietoa kuinka olivat taiteilleet itsensä meidän mielestämme väärälle puolelle. No samapa tuo, sillä meillä saa nyt tosissaan varautua erittäin märkiin ja mahdollisesti rei'itettyihin sukkiin, sillä eipä nuo pentulassa enää ole muuta kuin yö- ja päiväuniajat ja kovin ovat vuotovikaista porukkaa. Osaavat kylläkin aika kivasti sanomalehdelle tähtäillä tai ainakin siihen kohtuulikelle ja minähän uskon urean puhdistavaan voimaan, joten varmaan nuo laatat kiiltävät tuonnempana jopa hohtavammin kuin uutena. Päikkäreitä niillä kyllä riittääkin! Joko minun määräysteni mukaan tai noitten riiviöitten väsymistason mukaan ja ovatkin päättäneet kirjaimellisesti nukkuessa kasvaa sekä lisää taitoja hankkia, sillä nukkuvat tosi paljon ja joka heräämiskerran jälkeen tuntuvat keksineen taas jotain uutta ja virkistävää. Kovasti niillä ainakin kiirettä ja hommia tuntuu sen koko heräämisajan olevan, voi herkiemä! On meillä vaan lystiä!
Pennut sirutettiin tiistaina ja laitoin rekisteröinnin samantein tarvittavine lisäliitteineen (ulkolainen isä) menemään Kennellliittoon ja olipas siellä taas nopeaa toimintaa, sillä perjantaina jo pentujen rekisteripaperit pönöttivät postilaatikossa ja nyt näkyvät pennut "virallisesti" Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä eli KoiraNetissä
Varhaisia aamuja, ihanan energisiä päiviä, mainiota seuraa ja mahalihat treenautuvat ihan itsekseen, sillä nauraa noitten kustannuksella todellakin saa - ovatkin erittäin huumoripitoista porukkaa ja ainoa painajaiseni tällä hetkellä on, että tulivatko kaikki sisälle vai unohdinko sittenkin jonkun ulos... No onneksi on nuo tarkkasilmäiset ja -korvaiset kaitsijani laskutaitojeni lisäksi apuna (mielikuvaharjoitus: miltä tuntuu laskea kymmentä edestakaisin kirmaavaa pikkuotusta). Hyvä on, myönnän nyt toisenkin huolenaiheeni. Seuraavat kauneudenhoitosessiot! Sillä nyt on alkanut vaihe, ettei karvaakaan saisi viedä pois ja kun kärsivällinen karvahommelin erinomaisesti taitava tyttäreni ei noita ole siistimässä lähtökuntoon, niin pennunottajat saavat tyytyä minun taiteelliseen näkökulmaani. Niitä kulmia sitten voipikin ilmaantua aika monta? Kärsivällisyys on kyllä oikeasti hyveeni, muttei kovin noissa karva-asioissa... Ikuinen tuulitukka asenteella, jotta kunhan jotain hahtuvaa päässä on ja kaipa tuo asenne on sitten koiria myöten! Jotta jos kolmannen ja neljännenkin huolenaiheen nyt samalla sitten paljastan - unohtuuko Rauha tupaan irralleen pentujen ulkoillessa, jotta livahtaa sitten ovesta ulos? Neljänteen huolenaiheeseen saan varmaan kohta ratkaisun eli uima-allaskehälle pitää Jounin joku este laittaa, ettei tulevat päivät vierähdä pentujen uintiharjoitteluissa. Vaikka se koirauinti on kovasti nyt muotia, niin noitten en soisi sitä vielä harjoittelevan.
Tässä kuvasarja tämän aamupäivän ulkoilusta, aurinko häiritsi vähän otosten laatua, mutta arvaapas, häiritseekö muutoin! Mukavaa ulkoiluviikonloppua! Nämä kuvat on otettu ennen ysiä eikä ollut päivän eka ulkoilusessio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti