Oma tyttötrio

Oma tyttötrio
Reeti ja Sökö

perjantai 5. syyskuuta 2014

Sypäkkää syyskuuta!

Jos joku sypäkkyyttä on paitsi jäämässä, niin tervetuloa meille vaan - monenlaista touhua ja menoa piisaisi muittenkin sekoiteltavaksi ihan leivänhankinta-asioista lähtien! Täyttä elämää pidetään ja parhaat naurut saa, kun itselleen osaa nauraa. On muuten korvaamaton taito! Kohtuuhektisen arjen ohella tämä kvartetti pitää oivasti omalta osaltaan näppäryyteni, niveleni ja mahalihani kunnossa

Aika usein on jonkun otoksissa sooloiltava!

Mutta kyllä kimppakuvailutkin välillä onnistuvat! Valohommaan täytynee perehtyä...

Facebookissa kiertää Syysmasennusnimesi-viesti ja sitähän piti kokeilla vaikken joka vuosi jaksa ymmärtää syksyn tuomaa masennusta, sillä on suuri rikkaus nauttia kaikista neljästä vuodenajasta (kuulemma ihan fakta, joten uskottava se on!). No meillä ei ehditä masentumaan vaikka välillä tekisi mieli vaan nakata kannat kohti kattoa. Upeita kelejä riittää ja luonnonihmeet komeissa väreissä sekä muuttolintujen kokoontumisajot ovat mukavaa seurattavaa. Tänä vuonna kyllä yksi juttu meinaa ahdistaa märän sisällekantautuvan ruohosilpun sekä metsässä hyökkäilevien hirvikärpästen lisäksi - meidän tuvassa ei syyslomaa pidetä kiireitten vuoksi, ainakaan perinteisesti Turkissa. Josko vähän lohduttaisi Jennin ja Villen lomareissu Alanyaan ja tuonevat sieltä lämpimät terveiset? Onpahan aikaa suunnitella talvilomaa... No siihen syysmasennusnimeeni: olen Levoton Uuvatti ja sain tietää, että uuvatti tarkoittaa pöljää (silleen hyväntahtoisesti vissiin? uskon niin!)


Myönnän, että viime aikojen valossa pitää täysin paikkaansa tuo Pöljä-kohta, ehkä Levotonkin, sillä menoa useampaan asiaan on riittänyt ja töhelöintiä tullut harrastettua. Kaikkia töhelöintejäni en tähän ylös kirjaa, mutta jos pari? Olen aina tunnollisesti maksanut laskuni, mutta viime aikoina olen saanut maksumuistutuksia säännöllisesti joka kuukausi ja kun sitä lähdettiin selvittämään, niin tililtäni maksut ovat kyllä lähteneet. Vastaanottajaksi on tullut vaan laitettua Jounin tilinumero (alitajuntaisesti en kai rahojani ehdoin tahdoin perheen ulkopuolelle halua antaa?). Jatkossa nuo laskutouhut mennevät oikein, kun oikein laskuttajan ja pankin kanssa sitä on selvitelty ja kaikinpuolin hyvät naurut naurettu, minäkin hihitin vähän... Pöljyyden piikkiin pistän myös autoajeluillani sattuneen tajunnanväläyksen. Huomasin yhtäkkiä tuijottavani navigaattoria, passaako käydä moottoritiellä ohittamaan. Herkiemä! Menneet nämä vehkeet ihan sekaisin ja jatkossa yritän keskittyä yhteen ainoaan asiaan. Hah! Josko edes maltan paneutua kotosalla nurkkien vahtaamiseen. Olen nääs ihmetellyt likkojen lihomista viimeaikoina vaikka ruokaa olen niukentanut (ruukaavat juoksujen jälkeen olla SuperAhneita) ja lihomiseen löytyi syy: jollain tupakulkijalla jää aina häntä ovenrakoon ja otukset ovat huolehtineet ruokailusta baarissa ihan omatoimisesti pureskelemalla yhden koiraruokasäkin rikki.... En halua tietää, milloin säkki on rikottu ja kuinka paljon sitä "seisovaa pöytää" tai tässä tapauksessa lattialla levällään olevaa tarjoilua on käytetty hyväksi, mutta nyt siihen tuli stoppi ja kaikki ruuat ovat turvassa ovien takana. Nuo eivät onneksi oviavailuja harrasta kuten pari muuta tapausta (Rikke, Riina ja Urpo) aikanaan, mutta siinäkin oli positiivista se, että kotiinpalatessa tupa oli kunnolla tuuletettu. Jokaisessa asiassa on jotain positiivista, kun sen vaan oikein tuumaa ja huomaa! Tai edes yrittää ottaa silleen lunkisti...

VillePoikasemme on paraikaa Jennin kanssa siis nauttimassa aurinkokeleistä Turkissa. joten jotenkin luonnollisesti tuo Hirmu solahti meille ja vauhdikkaasti pyyhkii










Miten niin kääpiösnautserilla sanotaan olevan ison egon? Ei se ainakaan luonteessa häviä vaikka niukanlainen kooltaan on ja luvassa on pohdintaa kääpiökoiran luonteesta tuonnempana, sillä perehtymistä siihen on vähän jo tapahtunut. Hyvin noilla pyyhkii ja onpahan portteja sekä aitoja vähän vauhtia rajoittamaan. Tarkkana pitää erikokoisten ja erittäin aktiivisten kakarakoirien kanssa olla, jottei vahinkoja tiimellyksessä tapahdu. Hirmullekaan, sillä kyllä nuo akat omistaan huolta pitävät, jos huomaavat heikommaksi jäävän ja huomaan niitten seuraavan kaveria "sillä silmällä". Onpahan jossain vaiheessa kokemusta tullut noista eriparitouhuista, joten en usko yllätyksiä tässä härdellissä ilmenevän. Varmaankaan.... koputan varuiksi puuta!

Terveiset myös RundiHepsankeikalta Helsingistä - kuva otettu juuri trimmauksen jälkeen. Säpäkkä neitonen, kiitos Johanna ja kuvia tulee lisää, jahka karva on kasvanut!

Oikeasti ei kai pitäisi näitä just'trimmattuja otoksia laittaa esille, mutta kuuluvat täysin luonnollisesti asiaan!

Lauantaina on luvassa snautsereitten arvostelukoe Klaukkalassa ja talkootouhuin sinne olen menossa. Ensi viikolla alkaa taas kurssitouhut ja niin on syksylle tiedossa tiukkaa opiskeluja arkiaskareitten sekaan. Nautitaan vielä aurinkoisista loppukesän päivistä!

No nyt tuli vähän enempi kirjaimia kirjattua tähän kirjoitukseen. Muistutukseksi: koiramaista lukemista löytyy kokoamistani linkeistä kotisivuiltani. Käyttäkää noita linkkejä hyödyksenne ja muistakaa, että keskustelupalstoilla tai facebookissa vastaukset ovat aina yhden ihmisen senhetkisiä mielipiteitä ja joskus hyvinkin huonosti omakohtaiseen kokemukseen tai oikeaan faktatietoon pohjautuvia. Kysyvä ei tieltä eksy, mutta omaa harkintaa ja maalaisjärkeä kannattaa reippaasti käyttää! Maltti on valttia kaikkien asioitten kanssa ja kurssitouhuja voin suositella jokaiselle, joita jokin asia asia syvemmin kiinnostaa. Kursseja löytyy ihan jokaiseen harrastukseen ja sellaisissa kokoontumisissa saa paljon arvokasta tietoa, joka ei nettiä pällistelemällä aina valkene. Syksy on oikein mainio aika aloittaa jotain uutta ja opiskelu kannattaa aina!

Luustotulosta, K-pentutreffit ja Porvoo!

Raappavuoren Ihanilonan lonkat on nyt lausuttu A/B, kyynärät 0/0, selkä LTV0, VA0 ja SP0, mahtavaa! Nyt on I-pentueesta 7/8 käynyt luustokuv...