Rauhaa kesytelty tupaan

Naurukyyhkymme Rauha on ollut meillä vajaat neljä viikkoa ja talon tavoille jo hyvin oppinut. Kaalepin ja Esmeraldan tytär viihtyy jo kädellä, antaa silitelläkin, huhuilee ja hekottelee jo innokkaasti ääneen, liihottaa vauhdilla Allun kanssa ruokapöytään napsimaan herkkupaloja ja on tottunut mainiosti koirien seuraan - Sököhän näistä innokkain on, sekin lähinnä herkkupalojen toivossa eli tuuppaa kuonollaan molempien siivekkäiden pyrstöjä kuin makupala-automaatteja. Allu-herra on piristynyt huomattavasti nuoren neitosen (se on varmasti tyttö!) seurasta ja hohottelee täysin rinnoin, mitä lie mielessä? Rauha osaa tulla itsenäisesti häkistä ulos, sinne meno ei aina luonnistu meidän toiveittemme mukaan, mutta pienet kikkailut vaan piristävät päivää - paitsi, jos on kiire! On se vaan mukavaa, kun koko lemmikkilauma tulee juttuun keskenään eikä tiloja tarvitse rajailla tai päntiönään sopua vahtia.

Tässä kuvasarja Sökön ja kyyhkyjen iltatuokiosta

 

 

Ihanaisen IrmaEpeliinan tiineys etenee tai ainakin sen vointi on hyvä. Terhi, Irman haltija kertoikin, että tuleva emä on kovin hellyydenkipeä ja omissa haaveiluissaan, joten voipi siellä maha-asukkien kehittyminen mieltä kutkuttaa. Tässä Irman loikoilukuva pari viikkoa astutuksesta

Toki nartut ovat aina juoksun jälkeen vähän omissa maailmoissaan, mutta niin tiiviisti Irma Ukkoon ihastui, että ihmettelen kovasti, jos ei jälkeä näy. Ultrassa käypi ihan varmuuden vuoksi, että tiedetään ottaa meille pentupuuhiin. Irma saakin hyvää oppia tulevasta pentutouhusta nyt Manetan kennelissä ja hienon esimerkin kautta tulee taatusti hoitamaan jälkikasvunsa huolellisesti ja meillähän löytyy innokkaita ja kokeneita apulaisia siihen puuhaan... HerttaMummo, ReetiSisko ja SököTäditettävä.

Tähän laitan koiran tiineyskalenterin - sieltä voi seurata alkioiden kehitystä aina astutuksesta syntymään asti.

Mitä lie sitten Reeti pähkäillyt, kun kovin erikoisesti viime viikonloppuna käyttäytyi? Hertalla alkoi siis juoksut ja meillä visiteerasi Irman sulhanen viikonlopun aikana. Ukko touhusi laumassamme kuin ikänsä täällä olisi asunut, Hertan peppu sitä jo aavistuksen kiinnosti, mutta eihän siitä kummempaa, kun tuo mummeli osaa pitää itsestään huolen. Mutta se Reetin touhu! Eila tuli koiranpennun tuoksuisena tupaan ja yhtäkkiä Reeti aloitti kosiotanssit sekä pepuntarjoamiset Ukolle, kun oli aiemmin Ukolle kiroillut liiasta tuttavallisuudesta! Piti ihan komentaa se tarjoileva narttu jo sohvalle maate, kun höyrähti turhan keimailevaksi. Liekö Hertan juoksu, Ukon läsnäolo ja pennuntuoksu iskeneet Reetiin ajatuksen pentukuumeesta? Se laski vissiin ynnälaskuja mielessään ja päätti saada pentuja alulle samantein vaikka juoksuja ei olisi lähimaillakaan? Kylläpä saatiin taas maket naurut Reetin kustannuksella - meillehän nämä eläimet on hankittu ensisijaisesti omaksi iloksi, joten hyvin täyttävät hommansa ehtymättömänä päivänpiristyksenä ja ihan joka päivä!

Kiitos Annalle ja Eilalle visiitistä, mukavaa oli nähdä vaikka aika hurahti taas kerran turhan nopeasti! Nähdään taas!

Joulunavaisia on jo vietetty ja pikkujouluaika vilkkaimmillaan... Niin se vaan joka vuosi tulee, olipa lunta tai ei. Otetaan kelejä myöten vastaan se, mitä annetaan ja muistetaan nauttia pienistä arkisista asioista täysillä myös kiireen keskellä!

Jaa, että miksi koirat haistelevat toistensa takapuolia? Tässä yksi selitys:

Old Yorkshire Dog Poem

Oli koirilla suuri kokous niitä tuli joukolla; jotkut tulivat julkisilla ja jotkut omalla autolla. Mutta ennenkuin ne päästettiin huoneeseen sisälle, oli jokaisen laitettava pyllynsä hyllylle. Niin kaikki istuutuivat saadakseen hiukopalaa, kun pieni likainen rakki alkoi huutaa: täällä palaa! Joka koira hyppäsi ylös hirmuisessa paniikissa ja nappasi hyllyltä pyllyn aivan summamutikassa. Näin pyllyt sekoittuivat ja teki kovin kipeää käyttää outoa, aivan vierasta toisen koiran pyllyä. Ja näinpä selittyy miksi koira muiden pyllyjä haistelee: koira toivoo että oman pyllynsä vielä joskus löytänee. Suom. Milla Koski 2001