Torstaina piipahdimme Rottweileryhdistyksen Päijät-Hämeen alaosaston järjestämässä match showssa Lahden Löyttymäen kentällä Jounin kanssa. Kotoa ei otettu yhtään otusta mukaan, mutta Mantan (Raappavuoren Gasoliina) vein pentuluokan kehään ja sehän sijoittui sinisten pentujen kakkoseksi! Hienosti Manta esiintyi ja sai hyvät palkinnot, on se vaan mainio otus ja kiitos Pirjolle ihanasta kuvasta!
Match show-paikalla oli tunnelma oikein leppoisa ja keli aurinkoinen. Myös Sissi (Raappavuoren Granadilla) tuli viihtymään sinne EnoErnestinsä kanssa ja joukkoa täydensivät hyvin "samassa hengessä" touhuilevat Hopo-snautseri, joka voitti koko mätsärin, mahtavaa - onnittelut! sekä Asla-siperianhusky. On meillä vaan mukava porukka ja kiitokset kaikille viihtyisästä illasta! Mahtavaa menoa on noilla puolivuotiailla, vauhdin hurmaa ja ennakkoluulotonta intoa uusiin asioihin - ylpeitä saamme olla sijoitusnartuistamme, sillä kauniiita, reippaita ja uteliaita tyttöjä molemmat ovat, kiitos huoltojoukoille! Ja kuuleman sekä nähdyn mukaan saamme olla ylpeitä myös kaikista muista kasvateistamme - mahtavia kakaroita ja ihania ihmisiä!
Masi (Raappavuoren Geologi) kävi visiitillä eilen ja jopas on komeaksi poika kasvanut!
Kyykäärmeitä ei ole enää omilla nurkilla näkynyt, ei myöskään naapurustossa, joten voin vissiin ottaa ulkopuuhissa jo rennommin? Ripottelinhan minä suolaa kivikoille ja vähän tuonne rajoillekin, liekö se auttanut vai tämä jatkuva mekkalointi pihalla - sitähän meillä riittää, kun porukan huolella jytäämään saa! Kyyhkyjä en ole uskaltanut silmittä ulkohäkissä pitää, etteivät joudu käärmeen ruokalistalle.... Mutta ne lierovaiset taisivat ollakin vaan ohikulkumatkalla. Tällä alueella on viime vuosina jyllätty maita niin agilityhallin kuin logistiikkakeskuksenkin tieltä ja nehän ovat osaltaan käärmeet perinteisiltä reviireiltään karkoittaneet? Kyykäärmeisiin en ole myöskään tuolla perinteisellä peltolenkillä törmännyt, painelevat varmaan piiloon, kun möykkämme kuulevat (astelen tosi paukutellen!). Ja hienon jutun siltä reitiltä bongasin! Olivat tuoneet Baja-majan rakennustyömaitten liepeille, joten uskallanko toivoa, että sitä myös käytetään ja jatkossa Hertan pyörimisistä ei niin suurta sotkua seuraisi?
Bongasin minä kuistilta yhden höskän ja ensimmäisenä tuli mieleen se lierolainen. Valokuvan ja enempi siilenhöskiä nähneitten kanssa tulin siihen tulokseen, että siilet ovat vihdoin pihamme löytäneet? Vahvasti haluan uskoa niin ja kun kerran kotilotkin ovat jo pihamaalla hetkittäin viihtyneet etanoitten ja kastikkaiden kanssa, niin siinäpä riittää siileillekin ravintoa - toivottavasti jäävät pihallemme pysyvästi ja pitävät kyykäärmeet pois. Ensimmäisessä kuvassa se höskätodistuskuva ja toisessa erehdyttävästi käärme... mutta, katsopas tarkemmin!
Riittäähän tässä Suomen suvessa kaikenlaista ötökkää. Äkkiseltään itseäni tympäisee eniten hyttyset, paarmat, punkit, kusiaiset (yksi puri muuten rinnuksista tosi kipeästi ja turposi - enpä mieti, miten se sinne rinnuksiin joutui?) ja hirvikärpäset, koirien kannalta ampiaiset (kulkevat vintillä olevaan pesään ulko-oven vierestä) ja mehiläisetkin... Tahtovat aiheuttaa ylimääräistä kutinaa ja häiritsevät ulkoilurauhaa tai aiheuttavat uteliaalle otukselle vaaratilanteita muuten, mutta antaa nyt kaikkien kukkien kukkia ja pitäähän noitten lintusten jotain ruokaa saada, joten tarkoituksensa kaikella.
Tuli taas suoritettua "huolellisempaa" viikkosiivousta ja taas kerran totesin, että sehän on meidän härdellissä ihan sama, siivoaako silleen hutiloiden tai huolellisesti nurkat puunaten... Otukset pitävät huolen, että tietynlainen epäjärjestys kuuluu elämäämme, sillä pulunhöyhenet ja -höskät pöllyävät, koirat kantavat ulkoa sisälle ruohoa, räkivät märkien partojensa kanssa ym. nromaalielämään kuuluvaaa - ainakin tietää elävänsä elollisten ympäröimänä! Pisteenä tämän tavanomaisen ihanan epäjärjestykseni päälle oli omaa hölmöyttäni jättää kestokulmaväriainepurkin avoimeksi pöydälle happihyppelyn ajaksi unohtaen unohtaen, että Rauha jäi sisälle irrallaan ja on erittäin utelias kaikenlaisiin purkkeihin, ahne kun on! Sen nokka on nyt vähän tummentunut, vähän sulkiakin, muttei noista myrkyistä saanut edes vatsanpuruja vaan ihan normaalit tuotokset näyttää tekevän ja räkättää päälle.
Kävin ihan aamusta kävelyllä tyttötrioni kanssa ja se ei ollut kovin kuntoa kohottavaa, kun taitavat jokainen tehdä juoksuaan ja enin lenkki meni hitaasti löntystellen, kun noitten piti jatkuvasti haistella ja merkkailla - Hertta taitaa sen touhun pelkillä etujaloilla nojaten takaosa tykkänään ilmassa... vähän höperönnäköistä, mutta niinpä nuo toisetkin merkkaavat nyt kuin urokset koipeaan nostaen. Taannoin juuri naapurini kysyi, että onko pentuja tulossa, kun kovasti toisiaan ulkona astuvat? Ei, ne on emä ja tytär...
Kaikenlaista hassua sitä otusten kanssa saattaa sattua ja nolojakin tilanteita taatusti saapi aikaiseksi, mutta ei muuta
kuin uusin kujein uusiin hetkiin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
No niin tuli näppäistyä tausta aika syksyisen harmaaksi, joten vastapainona vähän näitä upeita syksyn värejä! Syy...
-
Niin se härdelli hiljenee pienten tassujen tepsutuksesta, kun SuloHistamiini lähtee huomenna Poriin ja taitaa huokaista, että vihdoinkin jok...
Rauhallista joulunaikaa ja monenlaista taikaa!
Rauhallista joulunodotusta jokaiselle 💖 Joulu tulla jollottaa, joulupuuron porinassa, hyvän mielen hyrinässä, piparkakku kainalossa, kahvip...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti