Oma tyttötrio

Oma tyttötrio
Reeti ja Sökö

tiistai 23. heinäkuuta 2013

RyhmisTalkoot ja "Palkitse koira pentuna"-artikkeli

Viime viikonloppu vierähtikin tykkänään Jounin kanssa Nastolan ryhmänäyttelyn järjestelyissä. Perjantaina roudasimme kuormurin kyytiin Renkomäen hallilta näyttelyihin tarvittavaa tavaraa (mm. teltat, pöydät, tuolit...), lauantaina puuhastelimme Nastolan urheilukentällä laitellen näyttelyaluetta järjestykseen ja sunnuntai hujahtikin aamuvarhaisesta pitkälle iltaan asti ensin Nastolassa näyttelytohinoissa (Jouni parkkiukkona ja minä toimistossa), tarvikkeitten kokoamisessa takaisin pakettiin, autoihin ja myöhemmin vielä vierähti tovi kuormurin purkuhommissa Renkomäen hallilla. On meidän yhdistyksellämme vaan mahtava tiimi näihin järjestelyhommiin ja näyttelypäiväkin solahti sutjakkaasti mukavassa seurassa aamun ja päivän viileässä kelissä, joka iltapäivästä mukavasti lämpenikin (toki Suomen suveen kuuluu myös napakka sadekuuro, joka sattui sopivasti vasta loppulastauksen ajaksi).

Ryhmänäyttelyn (3 ja 9) järjestäjänä hääri siis Salpausselän koirankasvattajat ry. ja mainio talkooporukka saatiin menoon mukaan, kiitos omasta (vpj) puolestani kaikille osallisille! Marika Salon ottamia kuvia 


 
Tuomari Harri Lehkonen valitsi Näyttelyn Kauneimmaksi Koiraksi villakoira Martina's Matteon ja toiseksi vehnäterrieri Wheatstone Odinen
 

Meidän härdellissä on juoksut alkaneet ja laskelmieni mukaan kaikki tytöt juoksevat yhtäaikaa tällä kertaa. Hertta on jo aloittanut ja eiköhän nuo kaksi muuta seuraa aivan pian perässä. Hieman levottomampia aikoja siis luvassa, kun hormoonit hyrräävät niin tuvassa narttujen kesken kuin naapuruston uroksillakin, kun hajut nopeasti huomaavat. No elämän iloja huumaavien tuoksujen muodossa niillekin, kun muuten ei nyt toistaiseksi tapailla ja muistutankin tässä, että nartun parhaat antopäivät ovat verisen vuodon lakattua - moni on ajatellut, että juoksu loppui... Sen tiedän, että narttujani tulen tiiviisti vahtimaan tuossa pihalla ulkoillessakin, sillä hormooniurosta ei pitele edes aita (tiedän, että pääsevät astumaan jopa tiiviin tarhaverkon läpi).

Joskus meiltä kysellään jotain koiriin liittyvää asiaa ja omien kokemusten mukaan ollaan vastailtu, ollaan silleen vähän kyllä vanhanaikaisia kouluttamaan näitä nykyaikaisia?! Aikanani laitoin muistiinpanoihini (siihen kadonneeseeen kuvablogiin!) yhden hyvän tekstin enkä nyt muista, mistä on alkuperäinen, mutta laitanpas siitä osan tähänkin: "Koiran aikuisuus kertyy elämänkokemuksen myötä. Nuori koira tekee useimmiten tyhmyyksiä vain ajattelemattomuuttaan ja kokemattomuuttaan. Uusien viettien heräämiseen menee oma aikansa ja koiralta kuluu paljon energiaa kun se opettelee toimimaan järkevästi niiden kanssa ja hyväksikäyttämään viettejään. Vasta kun ensimmäinen koira on kunnolla aikuistunut on järkevää harkita uuden koiran hankkimista. Kaksivuotiaskaan koira ei vielä ole valmis ratkomaan ongelmiaan yksin. Se tarvitsee ohjausta ja tukea laumanjohtajalta oppiakseen oikeat toimintamallit. Muutot, perheen vaihdokset tai muut koiran elämään voimakkaasti vaikuttavat tapahtumat saattavat hidastaa koiran henkistä kehitystä voimakkaasti. Aktivointi ja työt on suhteutettava lepoaikoihin ja koiran sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aikuinenkin koira tarvitsee lepoa ja aikaa miettiä ja sulatella asioita."
 
Luin taannoin Etelä-Suomen nettisivuilta artikkelin, jossa on haastateltu koirankouluttaja Jaana Pohjolaa. Sen verran juttu miellytti minua, että kopioin sen tänne suoraan, sillä mitä pentuaikana touhuatte, siitä aikuisessa koirassa nautitte - pitäkää touhutessanne koko ajan tulevaisuuden visio mielessä ja paljon lystiä!
 
Palkitse koira pentuna - saat nauttia tuloksista:
 
Kun olet ostamassa koiraa, laske pennun hankintahinnan päälle myös muut kustannukset. Rokotukset, vakuutukset, tarvikkeet, pentukurssi, ryynimakkaraa... Miksi ryynimakkaraa? Koska sitä kuluu paljon ennen kuin kotiin kahdeksanviikkoisena muuttanut koiranpentu on yhteiskuntakelpoinen aikuinen koira.

- Kaikki se ryynimakkara, jota annatte pennulle sen ensimmäisen elinvuoden aikana, maksaa itsensä takaisin seuraavien kymmenen vuoden aikana, tiivistää koirien, kissojen ja hevosen käytöskouluttaja Jaana Pohjola. Pentuaikainen kärsivällisyys ja omistajan ahkeruus kouluttajana siis kannattaa.

Ryynimakkaraa annetaan siksi, että kun pennulle annetaan palkkio toivotusta toiminnasta, sen on oltava jotain niin mahtavaa, että se voittaa kaikki muut ympäristön ärsykkeet. Jaana Pohjola on huomannut, että ryynimakkara on päihittää niin kuivamuonan kuin tavallisen nakinkin.

Jaana Pohjola on opiskellut eläinten käytöskouluttajaksi Englannissa. Suomessa alan koulutusta ei ole. Hänen metodinsa perustuvat oppimisteoriaan. Siis tänne -kutsua noudattava koira palkintaan makupalalla tai mieleisellä lelulla.

- Se perustuu siihen, että eläimet eivät tee asioita, jotka eivät ole niiden mielestä kannattavia. Ne voivat tehdä asioita myös välttääkseen ikävyyksiä.

Koirien määrä lisääntyy jatkuvasti, ja samaan tahtiin kasvaa myös niiden vihaajien määrä. Jotta koiranomistajien ja koiria karsastavien ihmisten yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin, koiran omistajan on hyvä tuntea vastuunsa. Muutaman asian kun muistaa ja opettelee, välttää monta sanomista ja pahaa mieltä.

- Kerää koirasi kakat. Älä pidä sitä irti, ellet ole aivan varma, että se tulee luokse kun kutsut. Totuta koira ääniin ja olemaan yksin, Jaana Pohjola neuvoo.

Ihmisen kannalta on mukavaa, jos taloudessa elävä kotieläin osaa käyttäytyä. Se vähentää kummankin stressiä. Koirille ei tarvitse opettaa mitään pilkuntarkkaa tottelevaisuutta, arkitottelevaisuus riittää.

- Koiran osaamista tempuista ei ole haittaa, mutta tärkeitä taitoja ovat luokse tulo, hihnassa kulkeminen ja se, että sietää käsittelyä. Näillä pääsee jo pitkälle.

Aina on myös ongelmakoiria, eli lemmikkejä, jotka eivät toimi toivotulla tavalla. Jaana Pohjolan mukaan useimmiten vika on taluttimen ihmisen puoleisessa päässä, mutta vikaa voi oikeasti olla myös koirassa.

- Suurimmat ongelmat tulevat yksinolosta, hihnakäyttäytymisessä ja tavaroiden sekä ruuan vahtimisessa. On itse asiassa normaalia, että koira kiintyy omistajaansa eikä halua olla yksin, tai että se vahtii ruokaansa. Tavallaan myös rähinä hihnassa ollessa on koiralle normaalia, sillä silloin sillä ei ole mahdollisuutta toimia koiramaisesti, kuten vapaana olleessaan.

Usein onkin niin, että koiran omistajaa on vaikeampi kouluttaa kuin koiraa.

- Kun oikaisen koirien käytösongelmia, neuvon omistajaa. Kotikäynneillä katson tilanteen, kirjaamme ylös mitkä asiat koetaan ongelmiksi ja näytän muutamalla harjoituksella, miten se voidaan korjata.

Koiran kouluttaminen voi mennä alusta asti vikaan paitsi omistajan taitamattomuuden, myös koiran historian takia. Vääränlaiset olosuhteet pennun varhaisina viikkoina vaikuttavat jopa koko elämän ajan.

- Jos ollaan ottamassa koiraa perhekoiraksi kotiin sisälle, ja se on kasvanut isossa kennelissä ilman ihmiskontakteja ensimmäiset viikkonsa, se on leimautunut toisiin koiriin, ei ihmiseen. Jos haluaa kotikoiran, kannattaa ottaa koira pentueesta, joka on kasvanut kodinomaisissa olosuhteissa, Jaana Pohjola neuvoo.

Koirien pelastaminen ulkomaisista tarhoista on hieno ele, mutta siitä voi seurata myös vaikeuksia. Koiran historiassa voi olla jotain, josta tuleekin ongelma.

Tärkeimpiä aikoja koiran sosiaalistumisen kannalta ovat viikot 3-12. Suurin osa tästä ajasta kuluu kasvattajan luona. Siksi on hyvä käydä katsomassa, millaisissa olosuhteissa pentu kasvaa.

Pentutehtaita on syytä välttää, samoin kannattaa olla kriittinen omien kouluttajakykyjensä suhteen erilaisten tuontikoirien kohdalla.

- Jos koira ei ole sosiaalistunut, se on arka. Arkuus näkyy aggressiivisena käytöksenä. Sellaisen voi korjata, mutta siihen menee tosi paljon ryynimakkaraa, Jaana Pohjola tiivistää. Käytösongelmaisen koiran omistajalta vaaditaan valtavasti kärsivällisyyttä, hermoja ja aikaa.

Ei-toivottua käytöstä korjataan vastaehdollistumisella. Koiralle annetaankin positiivisia kokemuksia esimerkiksi jostain, jota se on aiemmin pelännyt. Räksyttävälle pikkukoiralle yritetään kertoa, että ohikulkijat ovat hyvä asia. Ryynimakkaraa.

- Pikkukoirat räksyttävät, koska ne pelkäävät kaikkea, Jaana Pohjola tiivistää. Jos koira oppii yhdistämään kotiportin ohi kulkevan ihmisen tai omalla pihallaan käyskentelevän naapurin ryynimakkaraan, vieraista tuleekin myönteinen asia.

Muutamalla makkaranpalalla tilanne ei korjaannu.

- Siihen vaaditaan toistoa, toistoa ja toistoa. Jos omistajalta alkaa mennä hermot, älä sillä kertaa jatka koulutusta, Jaana Pohjola huomauttaa.

Kun kotiopit eivät auta, avuksi voi kutsua koulutetun käytösneuvojan. Ilmaista se ei ole, esimerkiksi Jaana Pohjola laskuttaa 80 euroa tunti.

- Pahimmat tapaukset eivät ota yhteyttä. Joskus käy niin, että koiran ongelmien korjaaminen ei tunnu onnistuvan ja koira päätyy lopetettavaksi, kun omistaja ei itse vaan jaksa. Se ei aina ole huono ratkaisu, kouluttaja sanoo.

Kouluttajan kutsuminen kotikäynnille ei tapahdu heti ongelmien tultua.

- Osa on käynyt ensin eläinlääkärillä, monet urokset on leikattu ja sitten on tutkittu, onko koirassa jotain vikaa. Sen jälkeen omistajat saavat minun puhelinnumeroni.

Kouluttajalta odotetaan joskus ihmeitä: hänen pitäisi tunnin käynnillä saada ongelmat katoamaan kuin taikaiskusta. Kouluttaminen alkaa kuitenkin ihmisestä.

- Usein näytän jonkin harjoitteen, jonka aikana koiran käytös jo muuttuu. Se saa omistajat motivoitumaan niin, että yksi käyntikerta riittää. Olen myös sähköpostin päässä tukena.

Koiran kouluttamisesta voi myös lukea: Jaana Pohjola suosittelee Tuire Kaimion ja Tommy Wirenin kirjoja.

 


 

Silmäpeilausta, strategioita ja mukavaa viikonloppua!

Eilen peilattiin Sukoka ry:n järjestämässä joukkoterveystarkastuksessa Raappavuoren Johtotähden ja Jumprahuitin silmät terveiksi. Ruuti ...