Tuo kuva on otettu heti aamutuimaan eilen, eivätkä ole heränneet kunnolla. Tänä aamuna jo osasivat ennakoida aikeeni - ottivat vastaan enempi heränneinä ja aina yhtä iloisissa merkeissä päivät aloitetaan, siivoillen, syöden, leikkien, varpaitani kalvaen - ihania kakaroita! (anteeksi kuvien laatu ja taustat, mutta tämä on tätä aikaa, ettei ehätä taustaa siistimään/asettelemaan tai nuokaan pitkään paikalla poseeraa vaikka kuinka paikka-sanaa hoen...)
Ne eivät ole rauhallisia kuin nukkuessaan, vilkasta menoa ja kiivasta etukenoa heti, jahka unihiekat ovat silmistä hieraistu pois. Eloisia, napakoita, kekseliäitä, äänekkäitäkin (ja omakin kekseliäisyytemme on taas otettu käyttöön). Emä käy vielä pentujaan imettämässä ja hoitamassa - seurusteleekin paljon niitten kanssa, mutta on sen päästävä pentujen luota "turvaan" hampailta ja pentujen on pysyttävä pentulan sisäpuolella. Ja jo siitäkin syystä tiloja on rajailtu vielä tässä vaiheessa, ettei vaan talon muitten koirien ja emän välille mitään väärinkäsityksiä synny. Tokihan tuo on nähnyt, että toiset käyvät pentuja välillä hoitelemassa, mutta valvovan ihmissilmän alla ja eiköhän tässä kohta rajoja päästä lisää vapauttamaan (emän mielialaa seuraillen) ja kohta on tuvassa luvassa melkoinen vilske. Täydet pahvilaatikot toimivat esteinä ja pentuaitauksen tukena, mutta vain väliaikaisesti siihen asti, kunnes emä lopettaa imettämisen ja ihan koko tusinalla on turvallista ja hauskaa keskenään. Vieroittaminen nisiltä on käynnissä (silleen hiljalleen!) ja prostestiahan siitä on tehty kahdeksikon osalta, mutta meillä ehätellään melko hyvin vellikupin kanssa hätiin ja jos sattuu vähän viivästymään, niin keksitään jotain muuta ajateltavaa ruokaa odotellessa - ennalta pitää vähän tietää ja näppäränä olla, vähän ovelanakin tai ainakin yrittää kovin ovelana, eipä nuo pennutkaan ihan tyhmiä ole!
Näin siis pikaisesti viimekatsaus pentulasta. Aamupalalla ollessani huomasin sämpyläni päällä yhden höskäkokkareen, liekö vaatteista tai tukasta sinne tipahtanut. No, tällä hetkellä kovin elämääni kuuluva lisähän se on ja hauskoja hetkiä riittää! Saapi mahalihat kunnon kyytiä!
Irma-emä ja Hertta-mummo levolla - liekö tarinoineet kokemuksistaan äitiyden iloista ulkoiluhetken jälkeen (huomaa partojen risut ja Hertta-mummon innostuneisuus juttuihin)?
Kotisivujeni linkit-osioon on koottu muutamia hyödyllisiä linkkejä ja yksi niistä on Tunturisuden koiralinkit, jonka etusivun alaosasta löytyy paljon linkkivinkkejä aina pennunhankinnasta alkaen ihan vakavasti ottaen ja mukavia kevennyksiäkin. Suosittelen tutustumaan!
Meillä kävi tänään kennelneuvoja, katsasti koirat, pennut ja tuvan - tällaisen raportin jätti:
Lisätietoa Suomen Kennelliiton kennelneuvonnasta täältä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti