Olen nukkunut yöt pentulan lattialla erinomaisin unenlahjoin eikä ole tarvinnut pentulaatikon touhuihin puuttua. Välillä kuulen, kun Reeti nousee juomaan tai syömään, mutta muutoin uniääninä kuuluu leppoisaa lussutusta tai tyytyväistä tuhinaa. Yöjuoksuihinkaan ei ole tarvetta emän hurjasta ruoka- ja juomamäärästä huolimatta, käytetään siis hyvin, mutta kuten sen parrasta näette, niin se huolehtii pentujen tarpeilusta (tapahtuu tiuhaan) eikä siis välttämättä kovin edustavana kuvissa poseeraa. Noitten kuvien laadusta muutenkin on sanottava, ettei tuijoteta nyt liikaa laatuun, sillä voipi sattua sotkuista alustaa kuvaan, kun ei tämä ihan puhtoista touhua ole tai unohdan täysin tarkennukset, mutta nuo asiat saapi olla nyt tyystin sellaisia sivuseikkoja! Voisihan tuo pentulan valaistuskin parempi olla... Joskohan tuonnempana laadukkaampia? No näillä mennään, sillä tällä hetkellä tärkein hommani on kuitenkin Reetistä huolehtiminen, jotta se jaksaa katraansa hyvin hoidella elikä ruokaa, juomaa, hellyyttä, seurustelua unohtamatta rauhaa (se yksi Rauha kukkuu joka aamu!) ja lepoa, jotta kaikki sujuu ongelmitta. On se vaan erinomainen emäkoira ja jospahan kaikki jatkossakin yhtä mallikkaasti sujuu!
Härdellistä huolehtien, ulkoilusta nautiskellen ja juuri alkaneita olympialaisia seuraten mennään huimaa vauhtia kohti kevättä! Kirjaimellisesti! Sillä taidan juuri talvikisat ehtiä katsoa lokoisissa tunnelmissa läpi ennenkuin täyden kympin sakki laatikostaan jaloilleen pääsee ja aloittaa kunnon vilinän?
Lunta on meillä ihan sopivasti ja tähän aamupäivän ulkoilureissulta pari otosta pupunpapanoitten nauttijoista!
Tässäpä lyhyesti kuulumiset ja lisäluettavaa Kennelliiton julkaisemassa Koiranomistajan peruskurssi-asiassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti